- Ohjelmistoalan sekä -yrittäjien arvostuksen lisääminen (#digitalous)
- Suomalaisen verkkokaupan kehittäminen (#ecommerce)
- Maailman tyytyväisimmät työntekijät työn tekemisen malleja kehittämällä (#elävätyö)
- Ohjelmistoalan monimuotoisuuden kasvattaminen (#mimmitkoodaa)
- Kasvavan osaajapulan ratkaiseminen (#osaajapula)
- Suomalaisen softan erinomaisuuden markkinointi kansainvälisen kaupan lisäämiseksi (#softwarefromfinland)
Vaikuttaminen
Ohjelmisto- ja e-business ry on aktiivisesti mukana luomassa ohjelmisto- ja verkkoliiketoiminnan yrityksille
parasta mahdollista toimintaympäristöä, jotta Suomen globaali kilpailukyky paranisi.
Siksi jäsenyytesi on julkisesti annettu ääni koko toimialan puolesta.
Haluan mukaan vaikuttamaan
Yhdistyksen yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemoja ovat:
Ohjelmistoala: Miksi työehtosopimus on voimassa?
Nopeasti kasvavalla alalla on yleissitovuus suurelle enemmistölle kuollut kirjain, arvioi työnantajayhdistys.
Ohjelmistoyrityksiä tympii keskitetty palkoista sopiminen – ”ei sovi luovalle softa-alalle”
It-palvelualan työehtosopimusneuvotteluita käydään tänä syksynä ja pöydällä ovat olleet muun muassa työntekijöiden palkat.
Suomi sijoittui kolmanneksi vuoden 2019 digibarometrissa – Yhdysvallat vei kärkipaikan: ”Euroopan on vastattava huutoon”
Vuoden 2019 digibarometri on julkaistu tänään. Suomi pysyi viimevuotisella sijallaan kolmantena.
Susanna kouluttautui sairaanhoitajasta it-insinööriksi – ”En halua seurata muutosta sivusta”
Koodaripula on paljastanut monta yhteiskunnan epäkohtaa. Millä keinoilla osaajapula onnistutaan taltuttamaan?
Hirveä pula koodaajista – Silti ohjelmistoalan yritykset eivät osaa rakentaa polkuja #mimmitkoodaa -alanvaihtajille
Kun kokeneet ohjelmisto-osaajat ovat harvassa ja kalliita, tätä tarjolla olevaa potentiaalia ei kannattaisi hukata.Naisten osuus ohjelmoijista edelleen pieni – LUT sekä Ohjelmisto- ja e-business ry selvittivät miksi
Yrityksissä on pitkään ollut huutava pula ohjelmointitaitoisista työntekijöistä. Tämä on saanut huomion kohdistumaan naisiin, joiden osuus ohjelmoijista on edelleen pieni. Naisilla on kiinnostusta ja potentiaalia ohjelmointiin, mutta alan yritysten ja organisaatioiden valmius ottaa vastaan aloittelevia ohjelmoijia ja erityisesti ohjelmoijanaisia vaihtelee.Päivittyvä osaaminen olisi Suomen valtti
Tulevan hallituskauden päätösten pitää tukea monin tavoin elinikäistä oppimista. Esimerkiksi tutkinnot olisi muutettava määräaikaisiksi.
Verkkokauppa tuo asiakkaita kivijalkaan
YRITYSTOIMINTA Kuluttaja tekee ostokset siellä mikä palvelee hänen senhetkistä tarvettaan. Helsingin keskustassa voi olla nopeinta käydä kivijalassa, harrastukseen liittyvän erikoistuotteen löytää asiaan vihkiytyneestä verkkokaupasta.
Mimmit koodasivat itsensä voittoon
Helsingin Messukeskuksessa koettiin eilen riemukkaita hetkiä, kun #Mimmitkoodaa palkittiin tapahtuma-alan Mesoaja-kisassa Vuoden ohjelmaksi. ”Koodaus ei todellakaan ole vain miesten juttu, sen ovat mimmit itse todistaneet viimeisen päälle”, kiitti tunnustuksesta #Mimmitkoodaa-ohjelman vetäjä Milja Köpsi yhdessä ohjelmistojärjestön Rasmus Roihan kanssa.
Kovat ideat taas haussa: tavoitteena 100 000 uutta työpaikkaa
Valmistavan teollisuuden konsultit, tutkimuslaitokset ja yritykset etsivät palvelu- ja tuoteideoita erityisesti pk-yritysten kansainvälistä kasvua siivittämään. Teollisuuden ideakilpailu etsii jälleen uusia ideoita, jotka voivat luoda suomalaisille pk-yrityksille kansainvälistä kasvua ja sitä kautta paljon uusia työpaikkoja.
”Ennätyksellisen voimakasta kasvua” – ohjelmistoyrittäjät eivät havaitse talouskasvun hiipumista
Vaikka kansalliset ja kansainväliset ennusmerkit povaavat talouden kääntymistä kohti taantumaa, ohjelmisto- ja verkkoliiketoiminnassa kasvunäkymät ovat huippulukemissa, Pk-yrittäjäbarometri kertoo.
Ohjelmistoala odottaa yhä kasvua – ”2018 oli huippuvuosi ja myös 2019 tulee olemaan”
Suomen ohjelmistoyrittäjät luottavat tulevaan hidastuvan talouskasvun enteistä huolimatta. Peräti 86 prosenttia ohjelmisto- ja verkkoliiketoiminnan yrityksistä uskoo liikevaihtonsa kasvavan tänä vuonna. Myös työntekijöitä on suunnitelmissa palkata lisää.
Oletko liian vanha koodikoulu-Hiveen? Katso tästä missä kaikkialla voit opiskella koodaamista, vieläpä ilmaiseksi
Hive-koodikoulun 30-vuoden ikäraja ei onneksi estä ketään pääsemästä opiskelemaan koodaamista. Ohjelmoimista voi opiskella monessa paikassa verkkokursseina ja lähiopetuksena, työn ohessa ja täyspäiväisesti. Useat verkkokurssit ovat vieläpä ilmaisia. Ja pulmatilanteissa voi kääntyä muiden koodaamisen opiskelusta kiinnostuneiden puoleen tarkoitukseen perustetuissa yhteisöissä.
Koodikoulu on osoitus siitä, että yritykset ottavat vastuuta tulevaisuuden osaajista
Evan raportin mukaan ohjelmistoalalla olisi heti töitä 7 000–9 000 uudelle tekijälle. Vuoteen 2025 mennessä alan osaajavaje voi nousta jopa 25 000–40 000 työntekijään. On toki selvää, että ohjelmistoalan lisäksi muillakin aloilla tarvitaan koodareita ja digiosaajia. Koodaripula on haitallinen kahdella tavalla: yrityksemme eivät pysty digitalisoitumaan tarpeeksi nopeasti ja tehokkaasti. Sen lisäksi Suomi ei houkuttele ulkomaista tuotekehitystä, koska osaavaa työvoimaa ei ole tarjota. Sen sijaan Uusi-Seelanti lennättää maahan koodareita ympäri maailmaa ja tarjoaa heille työlupia.
Koskaan et ole liian vanha: voit päästä koodariksi, vaikka et pääsisi Linda Liukkaan koodarikouluun
Monelle uranvaihtajalle olisi vaikea lopettaa palkkatyöt ja palata täyspäiväiseksi opiskelijaksi Hiveen kolmeksi vuodeksi. Onneksi ohjelmointi on yksi harvoista aloista, jossa moni huippuosaajista on itseoppinut ja jonka tiedot ja taidot voi opetella itsekseen verkosta löytyvällä materiaaleilla. Ymmärrän, että koulun käyminen voi tuntua helpommalta kuin omatoiminen opiskelu. Kouluista saa myös verkostoja, joista on hyötyä työelämässä. Mutta aikuisena opiskelemiseen ei välttämättä tarvitse koulua eikä kannata jumittua ajatukseen, että alan vaihtamiseen vaaditaan uusi yliopistotutkinto tai muu koulutus.
Näin teet alanvaihdon it-alalle asiantuntijan vinkein
Ohjelmisto- ja it-ala on paljon muutakin kun vain ohjelmointia ja koodaamista. Onko silmää ja kättä suunnitteluun? Ymmärrystä ihmisten käyttäytymisestä ja esim ostopäätösten tekemisestä? Taipumusta nähdä ja kokeilla sellaista, mitä muut eivät havaitse? Tykkääkö toimia ihmisten kanssa ja suunnitella miten liiketoimintaa voisi edistää? Käyttöliittymäsuunnittelu, asiakaskokemuksen rakentaminen, testaus ja laadunvarmistus sekä asiakkuuspäällikön tehtävät ovat yhtä lailla ohjelmisto- ja it-alan töitä. Tämän tyyppisiin töihin voi päästä nopeastikin, jos on osaamista ja halua”, Roiha sanoo.
Ohjelmistoyrittäjät innoissaan Hive-koodauskoulusta: ”Iso juttu Suomelle”
Supercellin Ilkka Paananen esitteli uutta koodauskoulua Slushin lavalla keskiviikkona. Alan yrityksiä edustavan yhdistyksen toimitusjohtaja Rasmus Roiha on asiasta innoissaan. Paananen kertoi, että koulussa ei ole perinteisiä kursseja, professoreita, kirjoja eikä lukukausimaksuja. Opiskelu perustuu vertaisoppimiseen ja tosielämän koodaushaasteiden ratkomiseen tiimityönä.
Ostokisa ict-yhtiöistä kiihtyy – yritysostot paikkaavat hetkellisesti huutavaa osaajapulaa
Ict-palveluyhtiöiden yrityskaupoissa käy nyt kova puhuri. Keskisuuret yritykset ostavat kiihtyvään tahtiin alan pienempiä yhtiöitä. Ovi käy kahteen suuntaan. Osa pienistä hakee tuekseen isompaa omistajaa. Ostajien mukaan osaajista vallitsee huutava pula, jota uudet yritysostot paikkaavat ainakin hetkellisesti.
Tässä ovat parhaat suomalaiset mobiilipalvelut – vuoden 2018 voittajat palkittiin Slushin yhteydessä
Parhaat suomalaiset mobiilipalvelut on jälleen valittu perinteisessä vuotuisessa Digital Forum Finland ry:n ja Ohjelmisto- ja e-business ry:n järjestämässä Paras Mobiilipalvelu -kilpailusssa.
Future City Challenge –kilpailun voittajatiimi Heads’n Tails haluaa laittaa Espoon koulujen sisäilman kuntoon
IBM:n, Digitan ja Etteplanin organisoima Future City Challenge kilpailu huipentui ystävänpäivänä Grande Finaleen ja voittajaratkaisun valintaan. FCC-kilpailun tavoitteena oli suunnitella uusia ratkaisuja ja sovelluksia helpottamaan kaupunkilaisten arkipäivää. Kisaan mukaan lähtivät kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Oulu, Jyväskylä ja Tampere. Voittajatiimi on Espoon kaupungille ratkaisunsa ehdottanut Heads’n Tails. Tiimi voitti kisan ”Koulut kuntoon” -ratkaisulla, jonka tavoitteena on nimensä mukaisesti laittaa koulut kuntoon ja varmistaa kouluihin ja päiväkoteihin sisäilmaltaan terve työympäristö.
Turun yliopisto paikkaa koodarivajetta työttömille suunnatulla täydennyskoulutuksella
Turun yliopisto paikkaa ohjelmistoalan osaamisvajetta käynnistämällä intensiivisen Full Stack -täydennyskoulutuksen, josta valmistuu tietotekniikka-alan moniosaajia. Kuusi kuukautta kestävä koulutus on suunattu työttömille työnhakijoille.
Seinäjoella perustettu yritys kasvaa ja kansainvälistyy hurjasti – palkintosadetta jatkoi nyt presidentti Niinistö
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi keskiviikkona kolme kansainvälistymispalkintoa. Yksi palkinnon saaneista yrityksistä on seinäjokelaistaustainen M-Files, joka palkittiin kasvuyrityksenä.
Google Finland, SOK, Varusteleka, Veikkaus… – Ohjelmistoyrittäjät ry sai yli 100 uutta jäsentä ja vaihtoi nimensä, kun Verkkoteollisuus päätti liittyä siihen
Ohjelmistoyrittäjät ry vaihtoi nimeään, kun Verkkoteollisuus liittyi mukaan. Yhdistyksen toimitusjohtaja Rasmus Roiha uskoo tämän olevan vasta ensimmäinen askel mullistuksessa: yhä useammat aivan muilla aloilla toimivat firmat hyppäävät kelkkaan.
Ohjelmistoalan yritykset yhdistävät voimansa
Verkkokaupan yritysten yhdistys Verkkoteollisuus ry liittyy Ohjelmistoyrittäjiin ja lopettaa toimintansa. Uuden yhdistyksen nimi on Ohjelmisto- ja e-business, ja sillä on 700 jäsenyritystä, joista 103 tulee Verkkoteollisuudesta.
Jos ei digiä ytimessä, yritys putoaa kelkasta
Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roihan mukaan sellaiset yritykset, jotka eivät ole data- ja ohjelmistovetoisia, putoavat väistämättä kelkasta ja kuihtuvat kansainvälisessä kilpailussa. Keskiviikkona kerrottiin, että verkkoliiketoiminnan edunvalvontajärjestö Verkkoteollisuus ry on liittynyt Ohjelmisto- ja e-business ry:hyn.
Pilvipalvelut vauhdittavat ohjelmistoyrityksiä – ”Joudumme kohta rajoittamaan uusien asiakkaiden ottamista”
Ohjelmistoalan kova kasvu näyttää jatkuvan. Monilla yrityksistä kasvua määrittää se, miten nopeasti uusia työntekijöitä saadaan palkattua.It-veteraani kirjoitti koodaajien palkkaongelmasta – Jos tekijöistä on kerran pulaa, miksi heistä ei synny palkkakilpailua?
Koodaripulaan on aiemmin ehdotettu muita ratkaisuja kuin palkkojen nostoa. Maksetaanko koodareille Suomessa liian vähän? HS:n mielipidepalstalle sunnuntaina kirjoittanut nimimerkki It-veteraani on sitä mieltä, että Suomen koodaripula voisi ratketa palkkoja nostamalla.
”Miksei makseta kunnon palkkoja?” – HS: Koodaripula ei rahalla ratkea
Koodareiden palkat ovat taas tällä viikolla nousseet puheenaiheeksi, kun nimimerkkikirjoittaja tarttui sunnuntaina asiaan Helsingin Sanomien mielipidesivulla. Olisiko paremmista palkoista lääkkeeksi koodaripulaan?
Naisista halutaan koodareita – aikuisilla naisilla on ohjelmoinnissa tarvittavaa ongelmanratkaisukykyä
Ohjelmistoalalla on kova pula työntekijöistä. Mimmit koodaa -hankkeella rohkaistaan naisia opettelemaan koodaamista. Kampanjan vetäjän mielestä nörteistä on väärä mielikuva.
MIMMIT KOODAA -KAMPANJA VASTAA OHJELMISTOALAN HUUTAVAAN TYÖVOIMAPULAAN KANNUSTAMALLA NAISET KOODIN PARIIN
Ohjelmistoalan työvoimapula on suuri. Tilanne on ongelmallinen, sillä niin moni muu ala on riippuvainen tietotekniikan kehityksestä. Lisää osaajia tarvitaan siis kipeästi. Mimmit koodaa -kampanja pyrkii osaltaan kannustamaan lisää tekijöitä ohjelmistoalalle.
Koodaavat mimmit täydentävät osaajapulaa
– Ohjelmistoalalla on perinteisesti ollut maine miesten alana, mutta sellaisesta asenteesta ollaan vähitellen pääsemässä eroon: kyllähän me kaikki tiedämme, että sitä koodia ei peniksellä tehdä, eikä itse asiassa kenenkään sukupuolielimillä, Ohjelmistoyrittäjät ry:ssä toimiva Milja Köpsi naurahtaa.
Saadaanko seuraavaan hallitukseen Suomelle uusi ministeripesti? – ”uudella hallituksella on tuhannen taalan paikka”
Neljä järjestöä vaatii seuraavaan hallitukseen digiministeriä. Ohjelmistoyrittäjät, Palvelualojen työnantajat PALTA, Suomen Yrittäjät ja Teknologiateollisuus katsovat, että tietopolitiikka ja digitalisaatio tarvitsevat oman vastuuministerin.
Digiloikka hajoilee hallituksessa sinne tänne – Järjestöt: Tietopolitiikka ja digitalisaatio tarvitsevat oman vastuuministerin
Seuraavan hallituksen tulee ottaa selkeä johtajuus digitalisaation edistämisessä keskittämällä tietopolitiikan johtaminen ja keskeisten digitalisaatiohankkeiden koordinointi yhdelle ministerille, vaativat Ohjelmistoyrittäjät, Palvelualojen työnantajat Palta, Suomen Yrittäjät ja Teknologiateollisuus kannanotossaan.
Asiantuntijajärjestöt vaativat: hallitukseen saatava digiministeri – ”tuhannen taalan paikka”
Neljä järjestöä vaatii seuraavaan hallitukseen digiministeriä. Ohjelmistoyrittäjät, Palvelualojen työnantajat PALTA, Suomen Yrittäjät ja Teknologiateollisuus katsovat, että tietopolitiikka ja digitalisaatio tarvitsevat oman vastuuministerin. Järjestöt vaativat kannanotossaan, että seuraava hallitus ottaa selkeän johtajuuden digitalisaation edistämisestä ja keskittää tietopolitiikan johtamisen ja keskeiset digitalisaatiohankkeet yhdelle ministerille.
Yle: Työlupien käsittely Suomeen kestää laittoman kauan – ministeri lupaa nopeaa parannusta
Te-toimistoissa on käsittelyssä yli 3000 työpaikan saaneen työperusteisen oleskeluluvan hakemusta. Näistä suurin osa eli noin 2000 on Uudellamaalla. Työlupapalveluesimies Riku Hautamäki Uudenmaan Te-toimistosta kertoi Ylen A-Studiossa keskiviikkona, että hakemuksia käsittelee vain kymmenen työntekijää. Hakemusten ruuhkaan ei ole pystytty vastaamaan työntekijämäärissä.
Jos kaikki laskutus ja talousraportointi muuttuvat digitaalisiksi, Suomessa syntyisi säästöjä kolme miljardia euroa”
Vientiä jarruttavan veron sijaan pitäisi kiihdyttää digitaalista taloudenpitoa, Ohjelmistoyrittäjät sanovat.
Koodaajapula näkyy epätoivoisinakin rekrytointiyrityksinä – ”hilavitkuttimia ja muita etuja” yritetään
Pula koodaajista, käyttöliittymä- ja ohjelmistosuunnittelijoista sekä muista ohjelmistoammattilaisista on saanut yritykset kokeilemaan monenlaisia rekrytoinnin houkuttimia maksuttomista huveista virvoitusjuomiin ja yritysten osakkeiden jakamiseen. Asiantuntijat uskovat, että tärkeimmät toimivat rekrytointikeinot ovat ihan muita.
ICT-alan tyly arvio julkishallinnon kilpailutuksista: ”Amatöörimäistä”, ”pois lippulappujen täyttäminen”, ”valmiiksi valittu joku”
Ohjelmistoalan kyselyyn vastasi sata ICT-päättäjää. Heistä yksikään ei pitänyt julkishallinnon kilpailutuksia erittäin toimivina. Sen sijaan 83 prosenttia tuomitsi ne heikoiksi.
Kilpailutus toimii surkeasti – ”Korruption pelossa toimitaan täysin järjettömästi”
Julkisten hankintojen kilpailutus toimii Suomessa surkeasti, on johtopäätös valtakunnallisesta ICT-alan myyntiä koskevasta tutkimuksesta.
Oululaisyritys työllistää pari sataa 15-17-vuotiasta koodariksi – 345 euron palkka
Kilpailu koodareista on Euroopan-laajuista. Ohjelmistoyrittäjät haluavat eroon EU:n ulkopuolisen työvoiman tarveharkinnasta.
10 miljoonaa tulossa lisää muuntokoulutukseen – kohteina ”työvoimapula-alat”
Maan hallitus esitti lisätalousarviossaan suunnata 10 miljoonaa euroa niin sanotun positiivisen rakennemuutoksen aloille, eli toimialoilla joilla yritykset valittavat työvoimapulasta.
Suomesta voi nousta globaaliksi edelläkävijäksi – niin teki Smartly.io
Jos startup haluaa toimia alansa parhaiden ja edelläkävijöiden kanssa, sen tulisi lähteä maailmalle nopeasti. Ulkomailla silmät ja uudet mahdollisuudet avautuvat.Tarjolla varma työpaikka hyvällä palkalla – miksi naiset eivät innostu koodaamisesta? ”Ilman naisia emme pääse terveeseen kasvuun”
Miehissä ja naisissa ON eroja, sanoo ohjelmistoyrityksessä kehittäjänä työskentelevä Mikael Kundert. Ja nyt puhutaan työelämästä. ”Miehillä on enemmän itseluottamusta”, Kundert sanoo. Sitten hän miettii uudemman kerran.
Viestintähommista koodariksi: mimmit jonottavat nyt ohjelmointikoulutuksiin, kysyntä on valtava
It-firma IWA Labsin koodaritilaan on kokoontunut noin 30 nuorta naista. Tarjolla on pizzaa, virvokkeita – ja tiukkaa asiaa verkkopalveluiden front end -tekniikasta. Alkamassa on yksi Mimmit koodaa -projektin koulutuksista.Tekoäly auttaa nyt tekemään uravalintoja – ”Pienemmällä teknisellä osaamisella pärjää tulevaisuudessa”
Tekoäly auttaa nuoria tekemään tietoisia uravalintoja.
Perinteisistä ammateista kiinnostuksen kohteisiin – ”Koneäly ja sosiaaliset taidot ovat tulevaisuutta”
Tekoäly auttaa nuoria tekemään tietoisia uravalintoja. Uusi Setvin-uraohjain esiteltiin keskiviikkona työ- ja elinkeinoministeriölle.
Koodin oppiminen voi päättää pätkätyöt
Viime keväänä Hennileena Calonius alkoi tympääntyä jatkuvaan epävarmuuteen. Määräaikainen työsopimus seurasi toistaan, ja pysyvyys puuttui. – Tuntui, että halusin uutta suuntaa työelämään ainaisen epämääräisyyden tilalle, hän sanoo.
Ohjelmistoalalla on akuutti osaajapula
8000 osaajaa saisi heti töitä, sanoo Mimmit koodaa -tilaisuutta sponsoroineen Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha. Naisten osuus alan osaajissa on yhä 10 prosentin tienoilla. Roiha näkee naisten kouluttamisen voimavarana, joka on lähes kokonaan käyttämättä.
Kyydinvälityspalvelu Uber valitsi suomalaisen Smartly-ohjelmistoyhtiön nopeuden ja loistavan asiakaspalvelun takia
Smartly tekee ohjelmistoa Facebook-mainonnan automaattiseen julkaisuun, räätälöintiin ja kohdentamiseen sekä analysointiin. Yhtiö laajentaa tuotettaan tänä vuonna myös Google- ja Pinterest-mainontaan. Nopeasti kasvaneen suomalaisyhtiön asiakkaisiin kuuluvat Uberin, Airbnb:n ja Zalandon lisäksi 600 muuta yhtiötä. Ohjelmisto- ja e-business ry valitsi Smartly.io-ohjelmistoyrityksen toimitusjohtajan ja toisen perustajan Kristo Ovaskan Vuoden 2018 Ohjelmistoyrittäjäksi.
Vuoden 2018 ohjelmistoyrittäjä on Smartly.ion Kristo Ovaska
”Kristo Ovaska näyttää mallia siitä, miten edelläkävijyydellä ja rohkeudella saavutetaan aivan uskomattoman hienoja tuloksia”, kiteyttää Ohjelmistoyrittäjien toimitusjohtaja Rasmus Roiha Ovaskan palkinnon perusteet. Kristo Ovaska on kasvattanut johtamansa ohjelmistoyritys Smartly.ion neljässä vuodessa lähes 200 työntekijän menestystarinaksi. Viime vuonna Smartly.ion liikevaihto kaksinkertaistui jo yli 30 miljoonaan euroon, samalla kun yrityksen kannattavuus on peräti kolmasosa liikevaihdosta.
It-sopimusehdot päivittyivät gdpr-aikaan
Ohjelmistoyrittäjät ry:n mukaan monet alan yritykset ovat valmiita EU:n tietosuoja-asetukseen, jota aletaan soveltaa toukokuun lopussa. Yhdistys on vetänyt jäsenilleen 2,5 vuotta Gdpr Ready -ohjelmaa, joka auttaa valmistautumisessa. Asetus tunnetaan myös gdpr-lyhenteellä.
Vuoden Ohjelmistoyrittäjä löysi superkasvun Facebookista ja Zalandosta
Smartlyn kasvun salaisuus ovat itseohjautuvat tiimit ja suomalainen osaaminen sanoo Vuoden Ohjelmistoyrittäjäksi valittu toimitusjohtaja Kristo Ovaska. Smartly tekee ohjelmistoja Facebook-mainontaan.
Suomalaisyhtiö saa kehuja Uberilta: ”Uusia toimintoja Facebook-mainontaan kilpailijoitaan nopeammin”
Kyydinvälityspalvelu Uber valitsi suomalaisen Smartly-ohjelmistoyhtiön nopeuden ja loistavan asiakaspalvelun takia.
Vuoden ohjelmistoyrittäjäksi Kristo Ovaska
Vuoden ohjelmistoyrittäjäksi on valittu Smartly.io -ohjelmistoyrityksen toimitusjohtaja ja toinen perustaja Kristo Ovaska. Valinnan teki Ohjelmistoyrittäjät ry. ”Palkinto on upea kunnianosoitus tiimimme työlle. Olemme tosi kiitollisia ja ylpeitä, että olemme osuneet oikeaan kohtaan ja pystyneet kasvamaan näin nopeasti”, Ovaska sanoo.
Vuoden ohjelmistoyrittäjäksi Kristo Ovaska
Suomalainen kohdistetun mainonnan ohjelmistoja kehittävän Smartly.io:n toimitusjohtaja Kristo Ovaska on vuoden ohjelmistoyrittäjä. Yritys on laajenutunut voimakkaasti ulkomaille, jossa sitä käytetään muassa Airbnb:ssä ja Facebookissa.
”Auto syttyi tuleen – konferenssipuhelu ei katkennut” – Risto Siilasmaa esitteli voiman ohjelmistoalan nousun taustalla: Matti Heikkonen vasta toinen Ohjelmistoyrittäjät ry:n kunniajäsen, Siilasmaa itse ensimmäinen
Ohjelmistoyrittäjät ry on tänään nimennyt vasta toisen kunniajäsenensä. Yhdistyksen hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja Matti Heikkonen sai palkintonsa ensimmäiseltä kunniajäseneltä, Nokian ja F-Securen Risto Siilasmaalta. ”Matti on ollut edelläkävijä sekä yrittäjänä että luomalla perustan, jolta Ohjelmistoyrittäjät on ponnistanut merkittäväksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi”, summasi Siilasmaa Heikkosen monipuolisia ansioita.
Mimmit koodaa -kampanja haluaa naisia ohjelmistoalalle – Suomessa on 8000 henkilön vaje osaajista
Reetta Kataja, Ada Halsas ja Tiina Korjus kokoontuivat parin sadan muun naisen kanssa keskiviikkona illalla Helsingin Vanhalle Ylioppilastalolle kuulemaan, miten koodaamisosaamista voisi kehittää. Kyseessä oli Mimmit koodaa -kampanja, joka pyrkii herättelemään naisten kiinnostusta ohjelmistoalaa kohtaan.
Uusittu IT2018-sopimusehtopaketti helpottaa gdpr:ään valmistautumista it-yrityksille
Tänään julkaistut IT2018-sopimusehdot auttavat it-yrityksiä valmistautumaan toukokuussa voimaan astuvaan EU:n tietosuoja-asetukseen (gdpr). Sopimuspaketti korvaa IT2015-paketin ja on päivittynyt siihen nähden etenkin tietosuojan osalta. Lisäksi sen soveltamisohjeistusta muokataan entistä helppokäyttöisemmiksi.
Naiskoodarit valtaavat Vanhan
Suomi tarvitsee entistä enemmän koodareita, mutta ohjelmisto-osaajia on liian vähän. Tähän asti naiset ovat olleet alalla käyttämätön voimavara. Nyt heitä houkutellaan alalle ilmaisella #mimmitkoodaa-koulutuksella ensi viikon keskiviikkona Helsingin vanhalla ylioppilastalolla.
Ohjelmisto- ja e-business ry ottaa kantaa TES:iin: ”Mitataan vaikuttavuutta, ei työntekoa.”
Työajan pidennyksen hyödyt saattavat jäädä olemattomiksi ohjelmistoalan yrityksille. Ohjelmistoyrittäjien toimitusjohtaja Rasmus Roihan mukaan lopputulos riippuu siitä, miten tietotekniikan palvelualan sopimusehdotuksessa määritelty 24 tunnin pidennys käytännössä toteutetaan.
80 päivää kotikonttorilla – omat työpisteet katoavat, ja Elisalla jo joka kolmas työpäivä tehdään etänä
Elisan työympäristöjen kehityspäällikkö Anita Ovaska keskusteli oman työporukkansa kanssa kotonaan Vantaan Linnaisissa. ”Yksi työporukastamme on aina talvikuukaudet Espanjassa”, Ovaska kertoo Elisan etätöistä.
Työaika on menneen maailman mittari – yhä useamman työ on ajasta ja paikasta riippumatonta
Tiina Riikonen vaihtelee kotona työskennellessään työpistettä olohuoneen sohvan ja keittiön välillä.
Rasmus Roihan puheenvuoro: Piiskaamme hevosta, kun autot ohittavat – herätys!
Herätkää uuteen työkulttuuriin!
Työaikakäytäntöjen muutospaineet tulevat esiin ohjelmistoalalla
Selvitysmies Jukka Ahtelan työn loppuraportti ”Työaika, tietotyö ja tulevaisuus: esimerkkinä ohjelmistoala” nostaa esille tärkeitä näkökulmia työaikakysymyksistä asiantuntijatyössä. Ohjelmistoala toimii esimerkkinä tietotyön työaikakäytäntöjen muutostarpeista ja kehityksestä.
Ei kyttäämistä tai DDR:ää – Ohjelmisto- ja e-business haluavat testata työelämän joustoja
Ohjelmistoala haluaa kokeilla työelämän joustoja monelta kantilta. Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha sanoo, että ala on valmis testaamaan esimerkiksi työaikoihin, palkitsemiseen ja työn mittaamiseen liittyviä asioita.
Vuoden nuori johtaja neuvoo tien menestykseen: Älä johda yritystä sähköposteilla kulmahuoneesta
Vuoden nuori johtaja 2016, toimitusjohtaja Miika Mäkitalo kertoo kaihtavansa hierarkioita ja autoritääristä johtamistyyliä. Hän uskoo sellaisten yritysten, jotka ymmärtävät modernin johtamisen arvon, olevan tulevaisuuden menestyjiä.
Pelialalla pomoista tuli innostajia, ja sieltä ilmiö leviää muualle – ”On ymmärretty, että tieto, osaaminen ja älykkyys eivät sijaitse ensisijaisesti johtoportaassa”
Pomojen rooli muuttuu tulevaisuudessa, uskoo johtamisesta lukuisia kirjoja kirjoittanut Pentti Sydänmaalakka.
Mitä tapahtuu, kun totuttua rytmiä ei enää olekaan?
Olen käyttänyt Commodore 64:sta, muistan edelleen lankapuhelinnumeroni kotiin (8783230, jos joku epäilee) ja koko elämäni ajan minua on opetettu työelämän ’kahdeksasta-neljään’-rytmiä kohti. Se on normaalia ja kuuluu työelämään. Töissä käydään kahdeksasta neljään, piste. Tuo turvallinen, ihana rutiini päivästä päivään. Mitä tapahtuu, kun rytmiä ei enää olekaan?
Koodarit haluavat vapauttaa työajat: ”Luovilla toimialoilla kyttääminen ei toimi”
Ohjelmistoyritys Futuricen kulttuurijohtaja Hanno Nevanlinna ja ohjelmistoarkkitehti Kirsi Louhelainen haluavat työntekijöille lisää vapauksia päättää omista työajoistaan, kunhan väärinkäytöksiin puututaan. Futuricessa työajat ovat jo nykyään joustavat.Ohjelmistoala voisi palkata tuhansia ihmisiä vuodessa, mutta osaajia uupuu – ”Koulutusmäärät tuplattava”
Viime vuosina ohjelmisto- ja it-palvelualan kasvua on vetänyt peliyhtiö Supercell, joka tahkoaa yli kahden miljardin euron vuotuista liikevaihtoa. Tutkijan mukaan nyt pelialan kovin kasvu näyttää taittuneen.
Kansainvälisen kaupan lisääminen suomalaista softaa promoamalla
Suomalaiset tekevät maailman parasta softaa ja sen tunnettuuden lisääminen on prioriteeteistamme tärkeimpiä. Haluamme olla mukana jäsenyritystemme kansainvälisen kaupan kasvun edistämisessä ja siksi markkinoimme suomalaista softaa mm. Software From Finland -hankkeen kautta.
Joustava sopimisen malli, työntekemisen ja työntekijöiden malli
Haluamme olla luomassa mahdollisimman joustavaa toimintaympäristöä Suomeen ja ajamme TES-vapaata toimialaa.
Ohjelmistoalan sekä yrittäjien arvostuksen lisääminen
Haluamme lisätä toimialan arvostusta ja tuoda esiin miten tärkeää työmme on, miten kovassa kasvussa ala on ja miten Suomen kilpailukyky sen tähden kasvaa. Haluamme tuoda esiin sen miten softalla on parannettu Suomen kilpailukykyä niin terveysteknologia osalta, pankki- ja vakuutusalalla, meriteollisuudessa, metsäteollisuudessa, … eli käytännössä joka ikisellä alalla tänä päivänä! Softan parantavalla voimalla on ollut huikea parannus yhteiskuntamme kasvuun ja haluamme tuoda näitä yrittäjätarinoita esiin.
Enemmän tyytyväisiä työntekijöitä
Ohjelmistoalan työtavat ja työpaikat elävät joustavasti tilanteiden, projektien ja vaihtuvien yhteistyökumppaneiden mukaisesti. Luovaa ja globaalia tietotyötä tehdään jo liikkuvasti aikaan ja paikkaan sitoutumatta kotona, kahviloissa, suihkussa ja toimistolla. Työsuhteet ovat yhä muun muassa aikapohjaisia, vaikka tietoyhteiskunnassa työn tuottavuus ja laatu ovat olennaisempia mittareita kuin varsinaisesti työhön käytettävä aika. Esitämme, että ohjelmistoala on vapautettava vanhanaikaisesta sanelupolitiikasta näin lisäten työntekijöiden tyytyväisyyttä.