Vaikuttaminen

Ohjelmisto- ja e-business ry on aktiivisesti mukana luomassa ohjelmisto- ja verkkoliiketoiminnan yrityksille
parasta mahdollista toimintaympäristöä, jotta Suomen globaali kilpailukyky paranisi.
Siksi jäsenyytesi on julkisesti annettu ääni koko toimialan puolesta.

Ohjelmisto- ja e-business ry näkyy ja kuuluu!

Toimimme jäseniemme äänitorvena ja yhteiskunnallisena suunnannäyttäjänä. Seuraa meitä ja osallistu keskusteluun somessa:

@Software_FI
@Ecommerce_FI
@MimmitKoodaa
#mimmitkoodaa
#softwarefromfinland

Keskustelemme julkisuudessa seuraavista yhteiskunnallisista teemoista:

DIGITALOUS
Puhumme alamme yrittäjien puolesta ja nostamme esiin alan menestyjiä. Yhdistys esimerkiksi palkitsee vuosittain yhden Ohjelmistoyrittäjän ja Digipalvelun, joiden tarina ansaitsee erityistä huomiota. Äänemme kuuluu yrittäjiemme arvostuksen lisäämiseksi sekä digitalisaation ja avoimesti toimivan digiajan markkinan puolesta.

ELÄVÄ TYÖ
Agendallamme on viime vuosina ollut vahvasti –erityisesti ennen korona-aikaa– ohjelmistoalan kasvavan osaajapulan ratkaiseminen, johon osaltaan on luomassa parannusta myös Mimmit koodaa -ohjelmamme. Keväästä 2020 alkaen työn tekemisen mallien, kuten etätyön mahdollisuuksien kehittäminen ja työkykyisyys ovat olleet pinnalla toiminnassamme.

KANSAINVÄLISYYS
Kansainvälisen kaupan lisäämiseksi markkinoimme suomalaisen softan erinomaisuutta (#softwarefromfinland).

TASA-ARVO & DIVERSITEETTI
Tasa-arvon ja diversiteetin kasvattaminen alalla ovat Mimmit koodaa -ohjelmamme (#mimmitkoodaa) keskeisiä tavoitteita. Lisäksi ohjelma tarjoaa osaltaan ratkaisua ohjelmistoalaa vaivaavaan osaajapulaan.

Vuoden 2021 ohjelmistoyrittäjä on valittu – loi Helsinkiin ”monikulttuurisuuden keitaan”

Sievo-yhtiön toimitusjohtaja ja perustaja Sammeli Sammalkorpi on valittu Vuoden ohjelmistoyrittäjäksi. Hankintaohjelmistoja tekevää Sievoa kasvattaa nyt yritysten hiilidioksidipäästöjen analysointi.

Vuoden Digipalvelu on valittu – Aino Chatbot auttaa lähisuhdeväkivallan uhreja

Ohjelmisto- ja e-business ry on valinnut vuoden 2021 digipalveluksi Aino Chatbotin, joka auttaa lähisuhdeväkivallan uhreja hakemaan apua ongelmiinsa.

Milja Köpsi on vuoden 2021 bisnesvaikuttaja!

Bonfire.fi-bisnesmedia palkitsi vuoden 2021 bisnesvaikuttajana #Mimmitkoodaa-ohjelman vetäjän Milja Köpsin. Valinnan suorittivat bisnesmedian lukijat äänestämällä. Köpsi on tuonut läpi vuoden esiin näkökulmia koskien työelämän sukupuolidiversiteettiä.

Valtio vei yrittäjän bisnesidean – ”Matkiminen on ihailun vahvin muoto, mutta tässä tilanteessa se ei paljoa lohduta”

Ohjelmisto ja e-business ry:n toimitusjohtajan Rasmus Roihan mielestä Socfinderin tapaus on "äärettömän härski" esimerkki huonosti hoidetusta julkisesta hankinnasta.

It-talojen menestysresepti pahentaa koodaripulaa – ”huippufirmoihin ei uskalleta hakea töihin”

Lisää junnuja töihin. Ohjelmisto- ja e-business ry:n Rasmus Roihan mukaan koodaripulaa pahentavat ketterät kehitysmenetelmät ja julkishallinnon kokemusvaatimukset.

Kuka on vuoden 2021 bisnesvaikuttaja?

#Mimmitkoodaa-ohjelman vetäjä Milja Köpsi on ehdolla vuoden 2021 bisnesvaikuttajaksi. Milja Köpsi on tuonut esiin näkökulmia koskien työelämän sukupuolidiversiteettiä. Köpsin kannanotot ovat vahvoja, mutta niissä on läsnä myös hänen persoonastaan kumpuava lämpö.

Koodarivälittäjät kasvavat kuin raketit – ”osaajapula ainoa markkinaa hidastava ongelma”

Koodaripula nousee Suomessa tänä vuonna eri arvioiden mukaan jopa 15 000 koodariin. Vaje kasvaa Suomessa vuosittain noin 2 000 koodarilla. Samaan aikaan yritysten rekrytointitarve on kova. Ohjelmisto- ja eBusiness Ry:n Sykemittari -barometrin mukaan 73 prosenttia ohjelmistoalan yrityksistä aikoo rekrytoida lisää ihmisiä lähiaikoina.

Elina Valtonen vaatii it-projektien avaamista juniorikoodareille – helpottaisi Suomea riivaavaa koodaripulaa

Kansanedustaja Elina Valtonen (kok) vaatii julkisten it-projektien avaamista juniorikoodareille. Valtonen esitti näkemyksensä Mimmit Koodaa -ohjelman This Is Not a Webinar -verkkotapahtumassa.

100 juniorikoodaria palkataan heti – it-alan järjestö laittoi pyörät pyörimään

Juniorit töihin -kampanja herättelee sekä ohjelmistoalalla toimivia yrityksiä että niiden asiakkaita panostamaan juniorikehittäjien työllistymiseen.

”Reilusti yli 10 000 avointa työpaikkaa löytyisi heti” – ohjelmistoala kehuu ennätyskasvua

Suomen ohjelmistoala sanoo toipuneensa koronasta vahvemmin kuin mikään muu toimiala ja nousseensa Suomen talouskasvun veturiksi.

Ohjelmistoala povaa kasvua, valtaosa yrityksistä aikoo palkata uusia työntekijöitä: ”Osaavia koodareita tulee vain, jos juniorit pääsevät hyviin työpaikkoihin”

Ohjelmistoalan yritysten näkymät ovat kirkastuneet keväällä ja kasvuodotukset ovat kovat.

Mimmit koodaa -palkinnon saanut Panula toimii ohjelmistoalan tasa-arvoistumisen puolesta: ”Vuosia sitten saattoi opettaja pyytää tietotekniikan ottanutta tyttöä vaihtamaan konekirjoitukseen, koska moni poika halusi tilalle”

Ohjelmistokehittäjä Eeva-Jonna Panula 29, on saanut ohjelmistoalan tasa-arvoistamiseen keskittyvän Mimmit koodaa -ohjelman palkinnon.

Presidentti Halonen jakoi ensimmäisen Mimmit koodaa -palkinnon

Ensimmäisen Mimmit koodaa -palkinnon saaja on Eeva-Jonna Panula. Palkinnon jakoi presidentti Tarjo Halonen, jonka mukaan Panulalla ”on ollut valtava vaikutus siihen, millaisena teknologia-ala nähdään ja miten vertaisemme saavat uskoa omaan tekemiseensä”.

Kaikki koodaamaan!

Digikuilua on viime vuosina pyritty purkamaan erilaisin toimin. Yksi tapa vaikuttaa ohjelmointialan sukupuolittuneisuuteen on kansalaisvaikuttaminen. Tällaisesta vaikuttamisesta esimerkkinä toimii Mimmit koodaa –ohjelma.

Mistä nämä otetaan? – KSML: Ohjelmistotalot tarvitsevat jopa 5000 osaajaa tänä vuonna

Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha uskoo ohjelmistoalan kasvavan reippaasti vuonna 2021.

Lähihoitaja Minna Sirén vaihtoi koodariksi: ”Pääsen ratkaisemaan ongelmia, joissa tarvitaan päättelykykyä” – Ohjelmistoala tarvitsee pikaisesti jopa 5 000 uutta työntekijää

Ohjelmistoalan yrityksiin tarvitaan Suomessa tänä vuonna jopa 4 000–5 000 uutta työntekijää, arvioi alan yrityksiä edustavan Ohjelmisto- ja e-business -yhdistyksen toimitusjohtaja Rasmus Roiha.

Presidentti Halonen jakaa ensimmäisen #mimmitkoodaa-palkinnon – ”Naiset ovat teknologialle pohjaton voimavara”

Presidentti Tarja Halonen on pääpuhujana #mimmitkoodaa-ohjelman "This is Not A Webinar" -virtuaalitilaisuudessa. Ohjelmassa on jo mukana 7000 naista ja se on palkittu EU:n tasa-arvopalkinnolla.

#mimmitkoodaa-ohjelman vaikutusta selvitettiin: innostuvatko naiset ohjelmoinnista?

It-alasta kiinnostuneille naisille suunnattu Ohjelmisto- ja e-business ry:n ja yritysten yhteinen #mimmitkoodaa-ohjelma on kolmessa vuodessa kerännyt mukaan toimintaan 7000 naista. Selvityksen mukaan 40 prosenttia heistä suunnitteleekin koodaamisen innostamina alan vaihtamista. #mimmitkodaa-ohjelman vaikuttavuusarviointiin saatiin vastauksia 500 osallistujalta.

Pandemia toi Suomeen osaajapulan

Koodia tarvitaan yhä useampaan laitteeseen, ja ohjelmistoalalle ennustetaan kovaa kasvua vuonna 2021. Ohjelmisto- ja e-business ry:n lokakuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan yli puolet ohjelmistoalan yrityksistä kasvattaa henkilöstöään seuraavan puolen vuoden aikana. Toimialan liikevaihto on lähes 15 miljardia.

Teknologian kehitys pitää it-alan vauhdissa

Ohjelmistokehitysyhtiö Rakettitiede Oy:n ja Ohjelmisto- ja e-business ry:n selvityksen mukaan valtaosa haastatelluista it-alan asiakasyrityksistä ei nähnyt koronan olennaisesti vaikuttaneen tuleviin ohjelmistokehitystarpeisiinsa.

”Kovaa kasvua luvassa” – näin tunnistat huonon it-kumppanin ajoissa

It-alan kysyntää vauhdittaa nopea teknologiakehitys, kertoo ohjelmistokehitysyhtiö Rakettitieteen ja Ohjelmisto- ja e business ry:n selvitys: 58 prosenttia asiakasyrityksistä arvioi tarvitsevansa lisää osaajia ohjelmistokehitykseen.

Yousicianilla on jo kymmeniä miljoonia käyttäjiä kuukaudessa – ”Voihan tässä puhua yhtä aikaa sekä musiikkikulttuurin vallankumouksesta että huimasta taloudellisesta menestyksestä”

Ohjelmisto- ja e-business ry valitsi Yousicianin Vuoden Digipalveluksi 2020.

Vuoden ohjelmistoyrittäjä: Suomalaisten erikoisosaaminen luo vientiyrityksille ainutlaatuisen kilpailuedun

Ohjelmistoteknologiayritys Unikien toimitusjohtaja Esko Mertsalmi palkittiin torstaina Vuoden Ohjelmistoyrittäjä 2020 -tittelillä.

Teknologia-ala yllätti kolme naista positiivisesti

Moni nainen vieroksuu miehistä teknologia-alaa. Niin tekivät myös Ekaterina, Esmée ja Johanna, kunnes he päättivät tunnustella, mitä teknologiamaailma voisi heille tarjota.

”Maailman suurin musiikinopettaja” palkittiin vuoden digisovelluksena – Suomalaissovelluksen avulla soittaa jo 20 miljoonaa ihmistä, ja pandemia on vain lisännyt suosiota

Yousician-startupin toimitusjohtaja Chris Thür tuli Tampereelle opiskelemaan fysiikkaa, mutta päätyi kehittämään työkalua, jolla lapset saisivat pidettyä yllä motivaatiotaan soitonopiskeluun.

Kodande kvinnor ska erövra Europa – och finländska kvinnor visar vägen

IT-branschen är klart mansdominerad med 90 procent manliga och endast 10 procent kvinnliga kodare. Men Finland är en föregångare när det kommer till kvinnliga programmerare. Det finländska konceptet Mimmit koodaa som utbildar kvinnliga kodare sprids nu till övriga europeiska länder.

Mimmit koodaa -vetäjä palkittiin tasa-arvovaikuttamisesta – ”Suuri tunnustus ja buustaus koko yhteisölle”

Mimmit koodaa -ohjelman vetäjä Milja Köpsi on voittanut Nordic Women in Tech -kilpailussa Diversity Leader of the Year -palkinnon. Palkinto jaettiin merkittävimmälle tasa-arvovaikuttajalle.

Toipuminen on täällä jo alkanut: ohjelmistoyrityksistä iso osa palkkaa jo lisää työntekijöitä

Koronakriisi ajoi monen alan yritykset ahtaalle, mutta ohjelmistoala näyttää jo toipuvan.

Osaajapula sai it-yhtiöt pitämään työntekijöistä kiinni kriisihetkillä – ”Jokainen yrittäjä on sanonut, että pyrkii välttämään lomautuksia ja irtisanomisia viimeiseen asti”

Digipalveluyhtiöt Solita ja Ambientia kertovat pärjänneensä rekrytoinneissa tänä vuonna hyvin, eikä osaajapula ole ollut esteenä niiden kasvulle.

Ohjelmistoyrittäjien näkymät piristyivät roimasti keväästä, ja nyt asiakkaat hakevat tehoa digitalisaatiosta – ”Ei varmaan koskaan ole ollut näin suurta muutosta puolen vuoden aikana”

Ohjelmistoyritykset hyötyvät koronakevään jälkimainingeissa aloitetuista digitalisaatiohankkeista, joista asiakkaat hakevat lisähyötyä liiketoimintaansa. Uusia tilauksia on kertynyt hyvään malliin ja yllättävän laajasti.

Saas-bisnes voi olla Suomelle kuin lottovoitto – ”Potentiaali mitataan miljardeissa”

SaaS-yritysten menestysresepti muodostuu kovasta kasvuvauhdista, riskinotosta sekä osaamiseen ja henkilöstöön panostamisesta.

Ohjelmisto- ja e-business ry: ”Onhan tämä ihan mieletöntä”: #mimmitkoodaa-ohjelmasta EU:n tasa-arvotyön benchmark – EU myös rahoittamaan #mimmitkoodaa-työtä

Jo tuhannet naiset ohjelmistoalalle tuonut #mimmitkoodaa-ohjelma on saanut merkittävän roolin EU:n rahoittamalta Erasmus-ohjelmalta. ”Olemme todella tyytyväisiä, että EU auttaa meitä saamaan yhä uudet naiset mukaan”, kiittää #mimmitkoodaa-koordinaattori Milja Köpsi. Ohjelmaa johtavan Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha puolestaan herättelee koko Suomea: ”Miljoonien arvosta EU-tukia on tänä vuonna vielä saatavilla vaikkapa paikallisiin #mimmitkoodaa-projekteihin ja muihin innovatiivisiin hankkeisiin.”

Monen suomalaisenkin verkkokaupan käyttämän Magento 1 -alustan tuki päättymässä – luottokorttiyhtiöt varoittavat tietoturvasta

Maailmassa on kymmeniä erilaisia verkkokauppa-alustoja. Yksi suosituimmista on Magento. Magento 1 –alustan tuki loppuu kesäkuussa, mikä koskettaa myös monia suomalaisia verkkokauppoja. Luottokorttiyhtiöt ovat varoittaneet, ettei vanhentunut alusta täytä vaadittuja maksukorttistandardeja.

Jätit kiristävät it-taloilta alennuksia – ”pitkällä aikavälillä jättää arvet”

Taloudellisesti epävarma tilanne on ajanut suuryritykset vaatimaan alennuksia ja pidennyksiä maksuaikoihin jo sovituille it-hankkeille.

Korona iski kipeästi ohjelmistoalaan – ”iso pudotus on vasta edessä”

Koronapandemian vaikutukset ohjelmistoalalla näkyvät asiakkuuksien vähenemisenä, siirtymisenä ja halpenemisena.

Keskuskauppakamari: IT2018-ehdot helpottavat yritysten arkea ja vähentävät kustannuksia

Ehtojen päivitys on tarkoitus aloittaa syksyllä 2020

Ohjelmisto- ja e-business ry: ”On vaarana, että puolikkaan ihmiskunnan näkemykset jäävät huomiotta”

#mimmitkoodaa sai painavat terveiset hallitukselta

Tekniikka muuttaa maailmaa – alalle tarvittaisiin enemmän tyttöjä

Väitöskirjatutkija ja projektikoordinaattori Fanny Vainionpää on huomannut, että mielikuva miehisestä IT-alasta istuu yhteiskunnassamme tiukassa. Aivan turhaan, sillä tekniikan alat ovat luovia, kiinnostavia ja sopivat erinomaisesti myös naisille.

”Myynti putosi 100%” – Jo yli 300 yritystä pelastettu verkkokauppaan ilmaiseksi

#pelastetaankauppa-kampanja ”onnistunut kädenojennus”

300 företagare startade nätbutiker på en vecka

Nöden har fått företagare att ty sig till näthandeln. En lyckad handräckning, anser krafterna bakom kampanjen #Pelastetaankauppa.

300 företagare startade nätbutiker på en vecka – positiv attityd får beröm

Nöden har fått företagare att ty sig till näthandeln.

Suomalaiselle osaamiselle suuri huomionosoitus: Mimmit koodaa -ohjelma palkittiin EU:n tasa-arvokilpailussa

Suomalainen Mimmit koodaa -ohjelma palkittiin EU:n tasa-arvokilpailussa. Ohjelma sai neljännen palkinnon.

Suomalainen Mimmit koodaa -ohjelma palkittiin EU:n tasa-arvokilpailussa

Mimmit koodaa -hanke rohkaisee naisia opettelemaan koodausta.

Suursuosioon noussut Mimmit koodaa -ohjelma kasvaa valtakunnallisiin mittoihin – sadat naiset jonottavat päästäkseen ohjelmoimaan

Suureen suosioon noussut projekti opettaa aikuisille naisille ohjelmointia.

Ohjelmisto- ja e-business ry: #mimmitkoodaa lähtee kansalliseen lentoon – ”Kiitos Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö, mahtava joululahja!”

Koodauksen maailmasta kiinnostuneet naiset ovat saaneet mahtavan joululahjan: Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön myöntämän 100 000 euron apurahan. Aivan huikeaa!

Koodareita on koko ajan enemmän, mutta uusia tarvittaisiin tuhansia vuosittain – ”Osa ei ehdi edes valmistua, kun työelämä kutsuu”

Koodausosaamista kaipaavat ICT-alan lisäksi myös muiden alojen yritykset.

Digiajan insinööritoimisto valittiin vuoden ohjelmistoyritykseksi

Suomen ohjelmistoalan tärkeimmän palkinnon saa tänä vuonna helsinkiläinen Nitor. Yritys määrittelee itsensä digitaaliseksi insinööritoimistoksi, joka rakentaa asiakkaiden kriittisiä liiketoiminnan järjestelmiä.

Vuoden Digipalvelu – ”Ansaitsee kunnian kevytyrittäjyyden luomisesta”

Ohjelmisto- ja e-business ry:n luovuttama Vuoden Digipalvelu -palkinto jaettiin keskiviikkona ensimmäistä kertaa.

Ohjelmistoala: Miksi työehtosopimus on voimassa?

Nopeasti kasvavalla alalla on yleissitovuus suurelle enemmistölle kuollut kirjain, arvioi työnantajayhdistys.

Ohjelmistoyrityksiä tympii keskitetty palkoista sopiminen – ”ei sovi luovalle softa-alalle”

It-palvelualan työehtosopimusneuvotteluita käydään tänä syksynä ja pöydällä ovat olleet muun muassa työntekijöiden palkat.

Suomi sijoittui kolmanneksi vuoden 2019 digibarometrissa – Yhdysvallat vei kärkipaikan: ”Euroopan on vastattava huutoon”

Vuoden 2019 digibarometri on julkaistu tänään. Suomi pysyi viimevuotisella sijallaan kolmantena.

Susanna kouluttautui sairaanhoitajasta it-insinööriksi – ”En halua seurata muutosta sivusta”

Koodaripula on paljastanut monta yhteiskunnan epäkohtaa. Millä keinoilla osaajapula onnistutaan taltuttamaan?

Hirveä pula koodaajista – Silti ohjelmistoalan yritykset eivät osaa rakentaa polkuja #mimmitkoodaa -alanvaihtajille

Kun kokeneet ohjelmisto-osaajat ovat harvassa ja kalliita, tätä tarjolla olevaa potentiaalia ei kannattaisi hukata.

Naisten osuus ohjelmoijista edelleen pieni – LUT sekä Ohjelmisto- ja e-business ry selvittivät miksi

Yrityksissä on pitkään ollut huutava pula ohjelmointitaitoisista työntekijöistä. Tämä on saanut huomion kohdistumaan naisiin, joiden osuus ohjelmoijista on edelleen pieni. Naisilla on kiinnostusta ja potentiaalia ohjelmointiin, mutta alan yritysten ja organisaatioiden valmius ottaa vastaan aloittelevia ohjelmoijia ja erityisesti ohjelmoijanaisia vaihtelee.

Päivittyvä osaaminen olisi Suomen valtti

Tulevan hallituskauden päätösten pitää tukea monin tavoin elinikäistä oppimista. Esimerkiksi tutkinnot olisi muutettava määräaikaisiksi.

Verkkokauppa tuo asiakkaita kivijalkaan

YRITYSTOIMINTA Kuluttaja tekee ostokset siellä mikä palvelee hänen senhetkistä tarvettaan. Helsingin keskustassa voi olla nopeinta käydä kivijalassa, harrastukseen liittyvän erikoistuotteen löytää asiaan vihkiytyneestä verkkokaupasta.

Mimmit koodasivat itsensä voittoon

Helsingin Messukeskuksessa koettiin eilen riemukkaita hetkiä, kun #Mimmitkoodaa palkittiin tapahtuma-alan Mesoaja-kisassa Vuoden ohjelmaksi. ”Koodaus ei todellakaan ole vain miesten juttu, sen ovat mimmit itse todistaneet viimeisen päälle”, kiitti tunnustuksesta #Mimmitkoodaa-ohjelman vetäjä Milja Köpsi yhdessä ohjelmistojärjestön Rasmus Roihan kanssa.

Kovat ideat taas haussa: tavoitteena 100 000 uutta työpaikkaa

Valmistavan teollisuuden konsultit, tutkimuslaitokset ja yritykset etsivät palvelu- ja tuoteideoita erityisesti pk-yritysten kansainvälistä kasvua siivittämään. Teollisuuden ideakilpailu etsii jälleen uusia ideoita, jotka voivat luoda suomalaisille pk-yrityksille kansainvälistä kasvua ja sitä kautta paljon uusia työpaikkoja.

”Ennätyksellisen voimakasta kasvua” – ohjelmistoyrittäjät eivät havaitse talouskasvun hiipumista

Vaikka kansalliset ja kansainväliset ennusmerkit povaavat talouden kääntymistä kohti taantumaa, ohjelmisto- ja verkkoliiketoiminnassa kasvunäkymät ovat huippulukemissa, Pk-yrittäjäbarometri kertoo.

Ohjelmistoala odottaa yhä kasvua – ”2018 oli huippuvuosi ja myös 2019 tulee olemaan”

Suomen ohjelmistoyrittäjät luottavat tulevaan hidastuvan talouskasvun enteistä huolimatta. Peräti 86 prosenttia ohjelmisto- ja verkkoliiketoiminnan yrityksistä uskoo liikevaihtonsa kasvavan tänä vuonna. Myös työntekijöitä on suunnitelmissa palkata lisää.

Oletko liian vanha koodikoulu-Hiveen? Katso tästä missä kaikkialla voit opiskella koodaamista, vieläpä ilmaiseksi

Hive-koodikoulun 30-vuoden ikäraja ei onneksi estä ketään pääsemästä opiskelemaan koodaamista. Ohjelmoimista voi opiskella monessa paikassa verkkokursseina ja lähiopetuksena, työn ohessa ja täyspäiväisesti. Useat verkkokurssit ovat vieläpä ilmaisia. Ja pulmatilanteissa voi kääntyä muiden koodaamisen opiskelusta kiinnostuneiden puoleen tarkoitukseen perustetuissa yhteisöissä.

Koodikoulu on osoitus siitä, että yritykset ottavat vastuuta tulevaisuuden osaajista

Evan raportin mukaan ohjelmistoalalla olisi heti töitä 7 000–9 000 uudelle tekijälle. Vuoteen 2025 mennessä alan osaajavaje voi nousta jopa 25 000–40 000 työntekijään. On toki selvää, että ohjelmistoalan lisäksi muillakin aloilla tarvitaan koodareita ja digiosaajia. Koodaripula on haitallinen kahdella tavalla: yrityksemme eivät pysty digitalisoitumaan tarpeeksi nopeasti ja tehokkaasti. Sen lisäksi Suomi ei houkuttele ulkomaista tuotekehitystä, koska osaavaa työvoimaa ei ole tarjota. Sen sijaan Uusi-Seelanti lennättää maahan koodareita ympäri maailmaa ja tarjoaa heille työlupia.

Koskaan et ole liian vanha: voit päästä koodariksi, vaikka et pääsisi Linda Liukkaan koodarikouluun

Monelle uranvaihtajalle olisi vaikea lopettaa palkkatyöt ja palata täyspäiväiseksi opiskelijaksi Hiveen kolmeksi vuodeksi. Onneksi ohjelmointi on yksi harvoista aloista, jossa moni huippuosaajista on itseoppinut ja jonka tiedot ja taidot voi opetella itsekseen verkosta löytyvällä materiaaleilla. Ymmärrän, että koulun käyminen voi tuntua helpommalta kuin omatoiminen opiskelu. Kouluista saa myös verkostoja, joista on hyötyä työelämässä. Mutta aikuisena opiskelemiseen ei välttämättä tarvitse koulua eikä kannata jumittua ajatukseen, että alan vaihtamiseen vaaditaan uusi yliopistotutkinto tai muu koulutus.

Näin teet alanvaihdon it-alalle asiantuntijan vinkein

Ohjelmisto- ja it-ala on paljon muutakin kun vain ohjelmointia ja koodaamista. Onko silmää ja kättä suunnitteluun? Ymmärrystä ihmisten käyttäytymisestä ja esim ostopäätösten tekemisestä? Taipumusta nähdä ja kokeilla sellaista, mitä muut eivät havaitse? Tykkääkö toimia ihmisten kanssa ja suunnitella miten liiketoimintaa voisi edistää? Käyttöliittymäsuunnittelu, asiakaskokemuksen rakentaminen, testaus ja laadunvarmistus sekä asiakkuuspäällikön tehtävät ovat yhtä lailla ohjelmisto- ja it-alan töitä. Tämän tyyppisiin töihin voi päästä nopeastikin, jos on osaamista ja halua”, Roiha sanoo.

Ohjelmistoyrittäjät innoissaan Hive-koodauskoulusta: ”Iso juttu Suomelle”

Supercellin Ilkka Paananen esitteli uutta koodauskoulua Slushin lavalla keskiviikkona. Alan yrityksiä edustavan yhdistyksen toimitusjohtaja Rasmus Roiha on asiasta innoissaan. Paananen kertoi, että koulussa ei ole perinteisiä kursseja, professoreita, kirjoja eikä lukukausimaksuja. Opiskelu perustuu vertaisoppimiseen ja tosielämän koodaushaasteiden ratkomiseen tiimityönä.

Ostokisa ict-yhtiöistä kiihtyy – yritysostot paikkaavat hetkellisesti huutavaa osaajapulaa

Ict-palveluyhtiöiden yrityskaupoissa käy nyt kova puhuri. Keskisuuret yritykset ostavat kiihtyvään tahtiin alan pienempiä yhtiöitä. Ovi käy kahteen suuntaan. Osa pienistä hakee tuekseen isompaa omistajaa. Ostajien mukaan osaajista vallitsee huutava pula, jota uudet yritysostot paikkaavat ainakin hetkellisesti.

Tässä ovat parhaat suomalaiset mobiilipalvelut – vuoden 2018 voittajat palkittiin Slushin yhteydessä

Parhaat suomalaiset mobiilipalvelut on jälleen valittu perinteisessä vuotuisessa Digital Forum Finland ry:n ja Ohjelmisto- ja e-business ry:n järjestämässä Paras Mobiilipalvelu -kilpailusssa.

Future City Challenge –kilpailun voittajatiimi Heads’n Tails haluaa laittaa Espoon koulujen sisäilman kuntoon

IBM:n, Digitan ja Etteplanin organisoima Future City Challenge kilpailu huipentui ystävänpäivänä Grande Finaleen ja voittajaratkaisun valintaan. FCC-kilpailun tavoitteena oli suunnitella uusia ratkaisuja ja sovelluksia helpottamaan kaupunkilaisten arkipäivää. Kisaan mukaan lähtivät kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Oulu, Jyväskylä ja Tampere. Voittajatiimi on Espoon kaupungille ratkaisunsa ehdottanut Heads’n Tails. Tiimi voitti kisan ”Koulut kuntoon” -ratkaisulla, jonka tavoitteena on nimensä mukaisesti laittaa koulut kuntoon ja varmistaa kouluihin ja päiväkoteihin sisäilmaltaan terve työympäristö.

Turun yliopisto paikkaa koodarivajetta työttömille suunnatulla täydennyskoulutuksella

Turun yliopisto paikkaa ohjelmistoalan osaamisvajetta käynnistämällä intensiivisen Full Stack -täydennyskoulutuksen, josta valmistuu tietotekniikka-alan moniosaajia. Kuusi kuukautta kestävä koulutus on suunattu työttömille työnhakijoille.

Seinäjoella perustettu yritys kasvaa ja kansainvälistyy hurjasti – palkintosadetta jatkoi nyt presidentti Niinistö

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi keskiviikkona kolme kansainvälistymispalkintoa. Yksi palkinnon saaneista yrityksistä on seinäjokelaistaustainen M-Files, joka palkittiin kasvuyrityksenä.

Google Finland, SOK, Varusteleka, Veikkaus… – Ohjelmistoyrittäjät ry sai yli 100 uutta jäsentä ja vaihtoi nimensä, kun Verkkoteollisuus päätti liittyä siihen

Ohjelmistoyrittäjät ry vaihtoi nimeään, kun Verkkoteollisuus liittyi mukaan. Yhdistyksen toimitusjohtaja Rasmus Roiha uskoo tämän olevan vasta ensimmäinen askel mullistuksessa: yhä useammat aivan muilla aloilla toimivat firmat hyppäävät kelkkaan.

Ohjelmistoalan yritykset yhdistävät voimansa

Verkkokaupan yritysten yhdistys Verkkoteollisuus ry liittyy Ohjelmistoyrittäjiin ja lopettaa toimintansa. Uuden yhdistyksen nimi on Ohjelmisto- ja e-business, ja sillä on 700 jäsenyritystä, joista 103 tulee Verkkoteollisuudesta.

Jos ei digiä ytimessä, yritys putoaa kelkasta

Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roihan mukaan sellaiset yritykset, jotka eivät ole data- ja ohjelmistovetoisia, putoavat väistämättä kelkasta ja kuihtuvat kansainvälisessä kilpailussa. Keskiviikkona kerrottiin, että verkkoliiketoiminnan edunvalvontajärjestö Verkkoteollisuus ry on liittynyt Ohjelmisto- ja e-business ry:hyn.

Pilvipalvelut vauhdittavat ohjelmistoyrityksiä – ”Joudumme kohta rajoittamaan uusien asiakkaiden ottamista”

Ohjelmistoalan kova kasvu näyttää jatkuvan. Monilla yrityksistä kasvua määrittää se, miten nopeasti uusia työntekijöitä saadaan palkattua.

It-veteraani kirjoitti koodaajien palkkaongelmasta – Jos tekijöistä on kerran pulaa, miksi heistä ei synny palkkakilpailua?

Koodaripulaan on aiemmin ehdotettu muita ratkaisuja kuin palkkojen nostoa. Maksetaanko koodareille Suomessa liian vähän? HS:n mielipidepalstalle sunnuntaina kirjoittanut nimimerkki It-veteraani on sitä mieltä, että Suomen koodaripula voisi ratketa palkkoja nostamalla.

”Miksei makseta kunnon palkkoja?” – HS: Koodaripula ei rahalla ratkea

Koodareiden palkat ovat taas tällä viikolla nousseet puheenaiheeksi, kun nimimerkkikirjoittaja tarttui sunnuntaina asiaan Helsingin Sanomien mielipidesivulla. Olisiko paremmista palkoista lääkkeeksi koodaripulaan?

Naisista halutaan koodareita – aikuisilla naisilla on ohjelmoinnissa tarvittavaa ongelmanratkaisukykyä

Ohjelmistoalalla on kova pula työntekijöistä. Mimmit koodaa -hankkeella rohkaistaan naisia opettelemaan koodaamista. Kampanjan vetäjän mielestä nörteistä on väärä mielikuva.

MIMMIT KOODAA -KAMPANJA VASTAA OHJELMISTOALAN HUUTAVAAN TYÖVOIMAPULAAN KANNUSTAMALLA NAISET KOODIN PARIIN

Ohjelmistoalan työvoimapula on suuri. Tilanne on ongelmallinen, sillä niin moni muu ala on riippuvainen tietotekniikan kehityksestä. Lisää osaajia tarvitaan siis kipeästi. Mimmit koodaa -kampanja pyrkii osaltaan kannustamaan lisää tekijöitä ohjelmistoalalle.

Koodaavat mimmit täydentävät osaajapulaa

– Ohjelmistoalalla on perinteisesti ollut maine miesten alana, mutta sellaisesta asenteesta ollaan vähitellen pääsemässä eroon: kyllähän me kaikki tiedämme, että sitä koodia ei peniksellä tehdä, eikä itse asiassa kenenkään sukupuolielimillä, Ohjelmistoyrittäjät ry:ssä toimiva Milja Köpsi naurahtaa.

Saadaanko seuraavaan hallitukseen Suomelle uusi ministeripesti? – ”uudella hallituksella on tuhannen taalan paikka”

Digiloikka hajoilee hallituksessa sinne tänne – Järjestöt: Tietopolitiikka ja digitalisaatio tarvitsevat oman vastuuministerin

Seuraavan hallituksen tulee ottaa selkeä johtajuus digitalisaation edistämisessä keskittämällä tietopolitiikan johtaminen ja keskeisten digitalisaatiohankkeiden koordinointi yhdelle ministerille, vaativat Ohjelmistoyrittäjät, Palvelualojen työnantajat Palta, Suomen Yrittäjät ja Teknologiateollisuus kannanotossaan.

Asiantuntijajärjestöt vaativat: hallitukseen saatava digiministeri – ”tuhannen taalan paikka”

Neljä järjestöä vaatii seuraavaan hallitukseen digiministeriä. Ohjelmistoyrittäjät, Palvelualojen työnantajat PALTA, Suomen Yrittäjät ja Teknologiateollisuus katsovat, että tietopolitiikka ja digitalisaatio tarvitsevat oman vastuuministerin. Järjestöt vaativat kannanotossaan, että seuraava hallitus ottaa selkeän johtajuuden digitalisaation edistämisestä ja keskittää tietopolitiikan johtamisen ja keskeiset digitalisaatiohankkeet yhdelle ministerille.

Yle: Työlupien käsittely Suomeen kestää laittoman kauan – ministeri lupaa nopeaa parannusta

Te-toimistoissa on käsittelyssä yli 3000 työpaikan saaneen työperusteisen oleskeluluvan hakemusta. Näistä suurin osa eli noin 2000 on Uudellamaalla. Työlupapalveluesimies Riku Hautamäki Uudenmaan Te-toimistosta kertoi Ylen A-Studiossa keskiviikkona, että hakemuksia käsittelee vain kymmenen työntekijää. Hakemusten ruuhkaan ei ole pystytty vastaamaan työntekijämäärissä.

Jos kaikki laskutus ja talousraportointi muuttuvat digitaalisiksi, Suomessa syntyisi säästöjä kolme miljardia euroa”

Vientiä jarruttavan veron sijaan pitäisi kiihdyttää digitaalista taloudenpitoa, Ohjelmistoyrittäjät sanovat.

Koodaajapula näkyy epätoivoisinakin rekrytointiyrityksinä – ”hilavitkuttimia ja muita etuja” yritetään

Pula koodaajista, käyttöliittymä- ja ohjelmistosuunnittelijoista sekä muista ohjelmistoammattilaisista on saanut yritykset kokeilemaan monenlaisia rekrytoinnin houkuttimia maksuttomista huveista virvoitusjuomiin ja yritysten osakkeiden jakamiseen. Asiantuntijat uskovat, että tärkeimmät toimivat rekrytointikeinot ovat ihan muita.

ICT-alan tyly arvio julkishallinnon kilpailutuksista: ”Amatöörimäistä”, ”pois lippulappujen täyttäminen”, ”valmiiksi valittu joku”

Ohjelmistoalan kyselyyn vastasi sata ICT-päättäjää. Heistä yksikään ei pitänyt julkishallinnon kilpailutuksia erittäin toimivina. Sen sijaan 83 prosenttia tuomitsi ne heikoiksi.

Kilpailutus toimii surkeasti – ”Korruption pelossa toimitaan täysin järjettömästi”

Julkisten hankintojen kilpailutus toimii Suomessa surkeasti, on johtopäätös valtakunnallisesta ICT-alan myyntiä koskevasta tutkimuksesta.

Oululaisyritys työllistää pari sataa 15-17-vuotiasta koodariksi – 345 euron palkka

Kilpailu koodareista on Euroopan-laajuista. Ohjelmistoyrittäjät haluavat eroon EU:n ulkopuolisen työvoiman tarveharkinnasta.

10 miljoonaa tulossa lisää muuntokoulutukseen – kohteina ”työvoimapula-alat”

Maan hallitus esitti lisätalousarviossaan suunnata 10 miljoonaa euroa niin sanotun positiivisen rakennemuutoksen aloille, eli toimialoilla joilla yritykset valittavat työvoimapulasta.

Suomesta voi nousta globaaliksi edelläkävijäksi – niin teki Smartly.io

Jos startup haluaa toimia alansa parhaiden ja edelläkävijöiden kanssa, sen tulisi lähteä maailmalle nopeasti. Ulkomailla silmät ja uudet mahdollisuudet avautuvat.

Tarjolla varma työpaikka hyvällä palkalla – miksi naiset eivät innostu koodaamisesta? ”Ilman naisia emme pääse terveeseen kasvuun”

Miehissä ja naisissa ON eroja, sanoo ohjelmistoyrityksessä kehittäjänä työskentelevä Mikael Kundert. Ja nyt puhutaan työelämästä. ”Miehillä on enemmän itseluottamusta”, Kundert sanoo. Sitten hän miettii uudemman kerran.

Viestintähommista koodariksi: mimmit jonottavat nyt ohjelmointikoulutuksiin, kysyntä on valtava

It-firma IWA Labsin koodaritilaan on kokoontunut noin 30 nuorta naista. Tarjolla on pizzaa, virvokkeita – ja tiukkaa asiaa verkkopalveluiden front end -tekniikasta. Alkamassa on yksi Mimmit koodaa -projektin koulutuksista.

Tekoäly auttaa nyt tekemään uravalintoja – ”Pienemmällä teknisellä osaamisella pärjää tulevaisuudessa”

Tekoäly auttaa nuoria tekemään tietoisia uravalintoja.

Perinteisistä ammateista kiinnostuksen kohteisiin – ”Koneäly ja sosiaaliset taidot ovat tulevaisuutta”

Tekoäly auttaa nuoria tekemään tietoisia uravalintoja. Uusi Setvin-uraohjain esiteltiin keskiviikkona työ- ja elinkeinoministeriölle.

Koodin oppiminen voi päättää pätkätyöt

Viime keväänä Hennileena Calonius alkoi tympääntyä jatkuvaan epävarmuuteen. Määräaikainen työsopimus seurasi toistaan, ja pysyvyys puuttui. – Tuntui, että halusin uutta suuntaa työelämään ainaisen epämääräisyyden tilalle, hän sanoo.

Ohjelmistoalalla on akuutti osaajapula

8000 osaajaa saisi heti töitä, sanoo Mimmit koodaa -tilaisuutta sponsoroineen Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha. Naisten osuus alan osaajissa on yhä 10 prosentin tienoilla. Roiha näkee naisten kouluttamisen voimavarana, joka on lähes kokonaan käyttämättä.

Kyydinvälityspalvelu Uber valitsi suomalaisen Smartly-ohjelmistoyhtiön nopeuden ja loistavan asiakaspalvelun takia

Smartly tekee ohjelmistoa Facebook-mainonnan automaattiseen julkaisuun, räätälöintiin ja kohdentamiseen sekä analysointiin. Yhtiö laajentaa tuotettaan tänä vuonna myös Google- ja Pinterest-mainontaan. Nopeasti kasvaneen suomalaisyhtiön asiakkaisiin kuuluvat Uberin, Airbnb:n ja Zalandon lisäksi 600 muuta yhtiötä. Ohjelmisto- ja e-business ry valitsi Smartly.io-ohjelmistoyrityksen toimitusjohtajan ja toisen perustajan Kristo Ovaskan Vuoden 2018 Ohjelmistoyrittäjäksi.

Vuoden 2018 ohjelmistoyrittäjä on Smartly.ion Kristo Ovaska

”Kristo Ovaska näyttää mallia siitä, miten edelläkävijyydellä ja rohkeudella saavutetaan aivan uskomattoman hienoja tuloksia”, kiteyttää Ohjelmistoyrittäjien toimitusjohtaja Rasmus Roiha Ovaskan palkinnon perusteet. Kristo Ovaska on kasvattanut johtamansa ohjelmistoyritys Smartly.ion neljässä vuodessa lähes 200 työntekijän menestystarinaksi. Viime vuonna Smartly.ion liikevaihto kaksinkertaistui jo yli 30 miljoonaan euroon, samalla kun yrityksen kannattavuus on peräti kolmasosa liikevaihdosta.

It-sopimusehdot päivittyivät gdpr-aikaan

Ohjelmistoyrittäjät ry:n mukaan monet alan yritykset ovat valmiita EU:n tietosuoja-asetukseen, jota aletaan soveltaa toukokuun lopussa. Yhdistys on vetänyt jäsenilleen 2,5 vuotta Gdpr Ready -ohjelmaa, joka auttaa valmistautumisessa. Asetus tunnetaan myös gdpr-lyhenteellä.

Vuoden Ohjelmistoyrittäjä löysi superkasvun Facebookista ja Zalandosta

Smartlyn kasvun salaisuus ovat itseohjautuvat tiimit ja suomalainen osaaminen sanoo Vuoden Ohjelmistoyrittäjäksi valittu toimitusjohtaja Kristo Ovaska. Smartly tekee ohjelmistoja Facebook-mainontaan.

Suomalaisyhtiö saa kehuja Uberilta: ”Uusia toimintoja Facebook-mainontaan kilpailijoitaan nopeammin”

Kyydinvälityspalvelu Uber valitsi suomalaisen Smartly-ohjelmistoyhtiön nopeuden ja loistavan asiakaspalvelun takia.

Vuoden ohjelmistoyrittäjäksi Kristo Ovaska

Vuoden ohjelmistoyrittäjäksi on valittu Smartly.io -ohjelmistoyrityksen toimitusjohtaja ja toinen perustaja Kristo Ovaska. Valinnan teki Ohjelmistoyrittäjät ry. ”Palkinto on upea kunnianosoitus tiimimme työlle. Olemme tosi kiitollisia ja ylpeitä, että olemme osuneet oikeaan kohtaan ja pystyneet kasvamaan näin nopeasti”, Ovaska sanoo.

Vuoden ohjelmistoyrittäjäksi Kristo Ovaska

Suomalainen kohdistetun mainonnan ohjelmistoja kehittävän Smartly.io:n toimitusjohtaja Kristo Ovaska on vuoden ohjelmistoyrittäjä. Yritys on laajenutunut voimakkaasti ulkomaille, jossa sitä käytetään muassa Airbnb:ssä ja Facebookissa.

”Auto syttyi tuleen – konferenssipuhelu ei katkennut” – Risto Siilasmaa esitteli voiman ohjelmistoalan nousun taustalla: Matti Heikkonen vasta toinen Ohjelmistoyrittäjät ry:n kunniajäsen, Siilasmaa itse ensimmäinen

Ohjelmistoyrittäjät ry on tänään nimennyt vasta toisen kunniajäsenensä. Yhdistyksen hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja Matti Heikkonen sai palkintonsa ensimmäiseltä kunniajäseneltä, Nokian ja F-Securen Risto Siilasmaalta. ”Matti on ollut edelläkävijä sekä yrittäjänä että luomalla perustan, jolta Ohjelmistoyrittäjät on ponnistanut merkittäväksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi”, summasi Siilasmaa Heikkosen monipuolisia ansioita.

”Koskaan ei ole myöhäistä tavoitella unelmatyötä” – pioneerit kannustivat 300:aa koodariksi haluavaa naista

Mimmit koodaa -kampanja haluaa naisia ohjelmistoalalle – Suomessa on 8000 henkilön vaje osaajista

Reetta Kataja, Ada Halsas ja Tiina Korjus kokoontuivat parin sadan muun naisen kanssa keskiviikkona illalla Helsingin Vanhalle Ylioppilastalolle kuulemaan, miten koodaamisosaamista voisi kehittää. Kyseessä oli Mimmit koodaa -kampanja, joka pyrkii herättelemään naisten kiinnostusta ohjelmistoalaa kohtaan.

Uusittu IT2018-sopimusehtopaketti helpottaa gdpr:ään valmistautumista it-yrityksille

Tänään julkaistut IT2018-sopimusehdot auttavat it-yrityksiä valmistautumaan toukokuussa voimaan astuvaan EU:n tietosuoja-asetukseen (gdpr). Sopimuspaketti korvaa IT2015-paketin ja on päivittynyt siihen nähden etenkin tietosuojan osalta. Lisäksi sen soveltamisohjeistusta muokataan entistä helppokäyttöisemmiksi.

Naiskoodarit valtaavat Vanhan

Suomi tarvitsee entistä enemmän koodareita, mutta ohjelmisto-osaajia on liian vähän. Tähän asti naiset ovat olleet alalla käyttämätön voimavara. Nyt heitä houkutellaan alalle ilmaisella #mimmitkoodaa-koulutuksella ensi viikon keskiviikkona Helsingin vanhalla ylioppilastalolla.

Ohjelmisto- ja e-business ry ottaa kantaa TES:iin: ”Mitataan vaikuttavuutta, ei työntekoa.”

Työajan pidennyksen hyödyt saattavat jäädä olemattomiksi ohjelmistoalan yrityksille. Ohjelmistoyrittäjien toimitusjohtaja Rasmus Roihan mukaan lopputulos riippuu siitä, miten tietotekniikan palvelualan sopimusehdotuksessa määritelty 24 tunnin pidennys käytännössä toteutetaan.

80 päivää kotikonttorilla – omat työpisteet katoavat, ja Elisalla jo joka kolmas työpäivä tehdään etänä

Elisan työympäristöjen kehityspäällikkö Anita Ovaska keskusteli oman työporukkansa kanssa kotonaan Vantaan Linnaisissa. ”Yksi työporukastamme on aina talvikuukaudet Espanjassa”, Ovaska kertoo Elisan etätöistä.

Työaika on menneen maailman mittari – yhä useamman työ on ajasta ja paikasta riippumatonta

Tiina Riikonen vaihtelee kotona työskennellessään työpistettä olohuoneen sohvan ja keittiön välillä.

Rasmus Roihan puheenvuoro: Piiskaamme hevosta, kun autot ohittavat – herätys!

Herätkää uuteen työkulttuuriin!

Työaikakäytäntöjen muutospaineet tulevat esiin ohjelmistoalalla

Selvitysmies Jukka Ahtelan työn loppuraportti ”Työaika, tietotyö ja tulevaisuus: esimerkkinä ohjelmistoala” nostaa esille tärkeitä näkökulmia työaikakysymyksistä asiantuntijatyössä. Ohjelmistoala toimii esimerkkinä tietotyön työaikakäytäntöjen muutostarpeista ja kehityksestä.

Ei kyttäämistä tai DDR:ää – Ohjelmisto- ja e-business haluavat testata työelämän joustoja

Ohjelmistoala haluaa kokeilla työelämän joustoja monelta kantilta. Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha sanoo, että ala on valmis testaamaan esimerkiksi työaikoihin, palkitsemiseen ja työn mittaamiseen liittyviä asioita.

Vuoden nuori johtaja neuvoo tien menestykseen: Älä johda yritystä sähköposteilla kulmahuoneesta

Vuoden nuori johtaja 2016, toimitusjohtaja Miika Mäkitalo kertoo kaihtavansa hierarkioita ja autoritääristä johtamistyyliä. Hän uskoo sellaisten yritysten, jotka ymmärtävät modernin johtamisen arvon, olevan tulevaisuuden menestyjiä.

Pelialalla pomoista tuli innostajia, ja sieltä ilmiö leviää muualle – ”On ymmärretty, että tieto, osaaminen ja älykkyys eivät sijaitse ensisijaisesti johtoportaassa”

Pomojen rooli muuttuu tulevaisuudessa, uskoo johtamisesta lukuisia kirjoja kirjoittanut Pentti Sydänmaalakka.

Mitä tapahtuu, kun totuttua rytmiä ei enää olekaan?

Olen käyttänyt Commodore 64:sta, muistan edelleen lankapuhelinnumeroni kotiin (8783230, jos joku epäilee) ja koko elämäni ajan minua on opetettu työelämän ’kahdeksasta-neljään’-rytmiä kohti. Se on normaalia ja kuuluu työelämään. Töissä käydään kahdeksasta neljään, piste. Tuo turvallinen, ihana rutiini päivästä päivään. Mitä tapahtuu, kun rytmiä ei enää olekaan?

Koodarit haluavat vapauttaa työajat: ”Luovilla toimialoilla kyttääminen ei toimi”

Ohjelmistoyritys Futuricen kulttuurijohtaja Hanno Nevanlinna ja ohjelmistoarkkitehti Kirsi Louhelainen haluavat työntekijöille lisää vapauksia päättää omista työajoistaan, kunhan väärinkäytöksiin puututaan. Futuricessa työajat ovat jo nykyään joustavat.

Ohjelmistoala voisi palkata tuhansia ihmisiä vuodessa, mutta osaajia uupuu – ”Koulutusmäärät tuplattava”

Viime vuosina ohjelmisto- ja it-palvelualan kasvua on vetänyt peliyhtiö Supercell, joka tahkoaa yli kahden miljardin euron vuotuista liikevaihtoa. Tutkijan mukaan nyt pelialan kovin kasvu näyttää taittuneen.

Kansainvälisen kaupan lisääminen suomalaista softaa promoamalla

Suomalaiset tekevät maailman parasta softaa ja sen tunnettuuden lisääminen on prioriteeteistamme tärkeimpiä. Haluamme olla mukana jäsenyritystemme kansainvälisen kaupan kasvun edistämisessä ja siksi markkinoimme suomalaista softaa mm. Software From Finland -hankkeen kautta.

Joustava sopimisen malli, työntekemisen ja työntekijöiden malli

Haluamme olla luomassa mahdollisimman joustavaa toimintaympäristöä Suomeen ja ajamme TES-vapaata toimialaa.

Ohjelmistoalan sekä yrittäjien arvostuksen lisääminen

Haluamme lisätä toimialan arvostusta ja tuoda esiin miten tärkeää työmme on, miten kovassa kasvussa ala on ja miten Suomen kilpailukyky sen tähden kasvaa. Haluamme tuoda esiin sen miten softalla on parannettu Suomen kilpailukykyä niin terveysteknologia osalta, pankki- ja vakuutusalalla, meriteollisuudessa, metsäteollisuudessa, … eli käytännössä joka ikisellä alalla tänä päivänä! Softan parantavalla voimalla on ollut huikea parannus yhteiskuntamme kasvuun ja haluamme tuoda näitä yrittäjätarinoita esiin.

Enemmän tyytyväisiä työntekijöitä

Ohjelmistoalan työtavat ja työpaikat elävät joustavasti tilanteiden, projektien ja vaihtuvien yhteistyökumppaneiden mukaisesti. Luovaa ja globaalia tietotyötä tehdään jo liikkuvasti aikaan ja paikkaan sitoutumatta kotona, kahviloissa, suihkussa ja toimistolla. Työsuhteet ovat yhä muun muassa aikapohjaisia, vaikka tietoyhteiskunnassa työn tuottavuus ja laatu ovat olennaisempia mittareita kuin varsinaisesti työhön käytettävä aika. Esitämme, että ohjelmistoala on vapautettava vanhanaikaisesta sanelupolitiikasta näin lisäten työntekijöiden tyytyväisyyttä.

Kaupungit haastavat ohjelmistokehittäjän

Olen vaikuttunut siitä, että Suomen suurimmat kaupungit ja kasvukeskukset etelästä pohjoiseen haluavat hyödyntää ohjelmistokehittäjien osaamista tulevaisuuden kaupunkien rakentamisessa. Digitalisaation ja IoT:n tuoma potentiaali on kaupungeissa huima. Hyville ideoille ja hyödyllisille ohjelmistoille on yhä enemmän tarvetta.

Vaikuttaminen

Ohjelmisto- ja e-business ry on aktiivisesti mukana luomassa ohjelmisto- ja verkkoliiketoiminnan yrityksille parasta mahdollista toimintaympäristöä, jotta Suomen globaali kilpailukyky paranisi. Siksi jäsenyytesi on julkisesti annettu ääni koko toimialan puolesta.

Ohjelmisto- ja e-business ry näkyy ja kuuluu!

Ohjelmisto- ja e-business ry on aktiivisesti mukana luomassa ohjelmisto- ja verkkoliiketoiminnan yrityksille
parasta mahdollista toimintaympäristöä, jotta Suomen globaali kilpailukyky paranisi.
Siksi jäsenyytesi on julkisesti annettu ääni koko toimialan puolesta.