Opetusministeri Li Andersson toi perjantaina vahvasti tulevaisuuteen vievät tasa-arvoterveiset ainutkertaisen suureen #mimmitkoodaa-virtuaalitapahtumaan. Andersson näkee tasa-arvon merkittävänä osana koko Euroopan rakentamista. ”Tukemalla tyttöjen ja naisten digitaalisten taitojen ja osaamisen kehittymistä, takaamme yhdenvertaiset mahdollisuudet rakentaa menestyvää ja tasavertaista Eurooppaa”, visioi Andersson. Virtuaalinen suurtapahtuma keräsi perjantaina mukaan lähes 2000 ilmoittautunutta.
Jo yli 6000 naista on mukana #mimmitkoodaa-ohjelmassa, ja heistä lähes kolmasosa ilmoittautui perjantaiksi mukaan ”This Is Not A Webinar” -suurtapahtumaan. Tavoite on avata naisille ovet ohjelmistoalalle ja varmistaa, ettei kenellekään enää käy kuten aikanaan kävi ohjelmaa vetävälle Milja Köpsille.
”Yläasteella opinto-ohjaaja totesi minulle, että voisitko Milja antaa paikkasi jollekin pojalle. ATK-ryhmä oli tullut täyteen, ja minä sitten tyttönä olin se, jonka piti luopua toivomistaan opinnoista. Tätä rikosta ei enää kenellekään!”, muistelee Köpsi edelleen sydäntä repivää kokemusta.
#mimmikoodaa-ohjelmaa johtavan Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha ottaa Miljan kokemukset sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti.
”Haluan varmistaa, ettei minun tyttärelleni eikä kenenkään muunkaan tyttärelle käy samoin. Onneksi jo kohta kolmen vuoden ajan alamme edelläkävijäyritykset ovat tehneet parhaansa korjatakseen epäkohtia ja rakentaakseen tasa-arvoisen ja hyvinvoivan ohjelmistoalan”, painotti Roiha.
Tasa-arvo sitoutuu kaikkiaan voimakkaasti henkilökohtaisiin kokemuksiin. Myös tapahtuman pääpuhuja, opetusministeri Li Andersson kuvasi avoimesti itseään kohdanneita vaikeuksia, kun on kohdannut naisena lasikattoja ja joutunut kyseisissä tilanteissa vaikeiden valintojen eteen.
”Minun on pitänyt omalla urallani monta kertaa harkita osaanko tarpeeksi ja tulenko pärjäämään. Joka kerta olen uskaltanut, enkä kertaakaan ole katunut. Mutta monesti me naiset jäämme helposti odottamaan. Kyseenalaistamme liikaa osaamistamme. Paras tapa murtaa näitä rooleja on kannustaa ja tukea toinen toistamme”, kannusti ministeri Andersson itse.
Anderssonilla oli Roihan tavoin vahvasti mielessä tulevien sukupolvien menestys.
”On hyvin tärkeää tulevaisuutta ajatellen, että saamme erilaiset ihmiset kiinnostumaan opiskelemaan tarvittavia taitoja mitä tarvitaan yhä useammassa eri työtehtävässä. #mimmitkoodaa -ohjelman tavoite varmistaa tuleville sukupolville tasa-arvoinen mahdollisuus opiskella ja menestyä IT-alalla sukupuolesta riippumatta on erittäin tärkeä. Pelkkä hyvä tahto ei riitä, siksi onkin valtavan arvokasta nähdä konkreettisia ja kunnianhimoisia toimia”, kiitti ministeri ohjelmaa ja sen osallistujia.
Tasa-arvo avain menestykseen sekä Suomelle että koko Euroopalle
Ministeri Andersson korosti voimallisesti sekä ohjelmistoalan että yleisesti ICT-alan suurta puutetta osaajista, niin Suomessa kuin Euroopassakin. Asiaa vaikeuttaa vahva sukupuolittuminen. EU:ssa ICT-alan opiskelijoista vuonna 2018 vain keskimäärin 17% oli naispuolisia.
”Naisia ja tyttöjä tarvitaan mukaan koodaamaan ja IT-alalle, sillä ilman heitä laaja osaamispohja jää hyödyntämättä. Suomen, kuten Euroopan tulevaisuus on vahvasti digitalisaation eteenpäin viemä. Tämä tarkoittaa samalla myös sitä, että tukemalla tyttöjen ja naisten digitaalisten taitojen ja osaamisen kehittymistä, takaamme heille samalla myös yhdenvertaiset mahdollisuudet työllistyä, osallistua yhteiskuntaan ja rakentaa menestyvää ja tasavertaista Eurooppaa.”
#mimmitkoodaa onkin noussut merkittäväksi tekijäksi myös EU-tasolla. Ohjelma sai vuosi sitten EU:n tasa-arvopalkinnon. Tänä syksynä #mimmitkoodaa nostettiin puolestaan naisten koodaukseen siirtymisen benchmarkiksi eli parhaaksi tavaksi toimia EU:n Erasmus-ohjelman toimesta. Milja Köpsi sai viime viikolla suuren kunnian pokata itsensä ja koko ohjelman puolesta voittopalkinnon Nordic Women in Tech -kilpailun Diversity-sarjassa.
Hienoista palkinnoista riippumatta, Roihan näkemys on selvä.
”Tämä huikea määrä naisia on paras tunnustus, jonka ikinä voimme saada”, kiitti Roiha valtavaa määrää perjantaina mukaan lähteneitä mimmejä.
Tasa-arvo on menestystekijä
Ministeri Andersson nosti esiin hallituksen monet toimet edistää tyttöjen kiinnostusta teknologiaan jo varhaisella iällä, viimeistään alakouluikäisenä. Kannustavia esimerkkejä tarvitaan, ja niistä on suuri pula. Olisi kaikkien etu, että naisten kyvykkyydet nousevat esiin digitaalisissa palveluissa.
”Minun keskeisin viestini tässä tapahtumassa on, että miten tuottaa niitä esimerkkejä ja herättää kiinnostusta yhä laajemmin.”
”Nykyistä yhteiskuntaa suunnittelee miesvaltainen joukko koodaajia ja insinöörejä. Niin kuin politiikassa myös IT-alalla naisten edustuksella on väliä. On tärkeää, että digitaalisten palveluiden suunnittelu-, muotoilu- ja toteutusvaiheeseen osallistuu naisia. Potentiaalia on, mutta se on nähtävä ja otettava rohkeasti käyttöön.”
Tasa-arvolla on tutkimusten mukaan myös vahva myönteinen taloudellinen merkitys. Professori Janne Tienari Hankenilta toi tapahtumassa esiin yritysnäkökulmasta vahvan kannustimen rakentaa organisaatiosta sukupuolijakaumaltaan tasapainoinen.
”Ne yksiköt, joissa on johdossa sekä naisia että miehiä, menestyvät paremmin kuin yksiköt, joissa on vain naisia tai miehiä”, tiivisti Tienari olennaisimman.
Esimerkki edistyksestä – kaikki voivat osallistua
Paljon askeleita kohti tasa-arvoa pitää vielä ottaa, mutta on myös jo otettu. Duunitorin Anna Mäkelä kertoi puhuttelevan esimerkin siitä, miten sukupuolittuneisiin ammattinimikkeisiin puuttumalla saatiin tarpeellinen keskustelu ja konkreettista muutosta aikaan.
”Omilla sivuillamme törmäsimme nimikkeeseen ’mittamies’. Mietimme, miksi ihmeessä pitää olla mittamies? Kun löysimme tilalle heti oikein hyvän nimikkeen, eli mittaajan. Siitä lähti liikkeelle laajempi selvitys yli sadasta nimikkeestä, ja saimme ammattilaiset apuun. Kun sitten tulimme ulos, some räjähti”, kuvailee Mäkelä vastaanottoa.
130 nimikkeen lista löytyy Duunitorin sivuilta. Mäkelä kehottaa etsimään sieltä apua, jokainen voi halutessaan osallistua muutokseen eli muuttaa omaa tai vaikkapa median kielenkäyttöä. Nimikeprosessin lopputulos oli voitto, joita myös #mimmitkoodaa pyrkii edistämään laajalla rintamalla.
”Tärkeä askel tasa-arvoisemman työelämän eteen”, kiteyttää Mäkelä.
Ohjelman vetäjä Milja Köpsi kiittelee paitsi kaikkia tilaisuuteen osallistuvia mimmejä ja yli 30 huippupuhujaa, niin myös yrityksiä, jotka ovat tarjonneet merkittävän panoksen mimmien koulutukseen, tukeen ja mm. Junior Trainee paikkojen tarjoamiseen. Mukana tilaisuudessa rakentamassa uusia urapolkuja ja tasa-arvoisempaa IT-alaa ovat Microsoft, Siili, Vincit, Accenture, Laurea AMK, FITech, LUT-yliopisto, IBM, Geniem ja CGI. Kiitos kuuluu myös teknisestä toteutuksesta vastaavalle Brellalle.
Lisätiedot:
Milja Köpsi, #mimmitkoodaa-ohjelma, vetäjä, 040 152 5154, milja@mimmitkoodaa.fi
Rasmus Roiha, Ohjelmisto ja e-business ry, toimitusjohtaja, 0400 180434, rasmus@ohjelmistoebusiness.fi
