11.3.2022: Mitä jokaisen yritysjohtajan tulisi tietää hybridisodankäynnistä ja kyberturvasta?
Aika: 11.03.2022, 09:00-10:00
Paikka: Online

Tilaisuuden tallenne on nyt saatavillasi materiaalipankissa. Katso!

Oikealla tilannekuvalla rakennamme perustan paremmalle päätöksenteolle

Viimeistään Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siihen liittyvät kyberilmiöt ovat avanneet kaikkien silmät uudelle normaalille: kyberteknologian avulla tiedustellaan, testataan, varastetaan tietoja ja toteutetaan iskuja kohteeseen. Sotatilanteessa kybertoimenpiteet edeltävät fyysisiä toimenpiteitä, mutta niitä käytetään myös saman aikaisesti. Esimerkiksi Israel on vastannut kyberiskuun fyysisellä ilmaiskulla.

Varsinaisia toimenpiteitä edeltää usein vuosia kestävä informaatiovaikuttaminen ja kybervakoilu, kuten Venäjällä; kansalaisyhteiskunta ja oppositio on tukahdutettu ja kaikki merkittävät tiedotusvälineet on otettu valtiojohdon kontrolliin iskostamaan kotijoukkoihin uhkaavaa viholliskuvaa, jolla varsinainen hyökkäys yritetään oikeuttaa.

Valtioiden, kuten Venäjän harjoittama kyberteknologian soveltaminen hybridisodankäyntiin on kuitenkin vain yksi kyberrikollisuuden muoto. Myös taloudellista hyötyä tavoitteleva rikollisuus on laajaa ja sisältää erilaista vakoilua, sabotaasia, vandalismia ja suoranaista terrorismia. Yritysten tuotekehitystiedot ovat haluttua kauppatavaraa tyypillisten käyttäjätunnusten, salasanojen, digitaalisten identiteettien ja maksutietojen lisäksi.

Kyberturvasta huolehtiminen on osa kaikkien yritysten vastuullista toimintaa omia työntekijöitään, kumppaniverkostoaan ja asiakkaitaan kohtaan.

Kyberturva on tekniikkalaji vain 40-prosenttisesti, 60 prosenttia siitä on ihmisten huolellisuutta ja osaamista – harkittua ja harjoiteltua kyberkulttuuria. Ohjelmistotuotannon laadulla on suuri merkitys kyberriskien ehkäisyssä ja toteutumisessa. Mitä vähemmän ohjelmistot sisältävät haavoittuvuuksia, sitä vähemmän rikollisilla on hyökkäyspintaa.

Vastuullisuus ohjelmistojen kehittämisessä korostuu tulevaisuudessa entisestään, kun esimerkiksi älykodit-, liikenne- ja muu infrastruktuuri ovat osa arkista yhteiskuntaa. Kyberuhkiin varautumisen tulisi olla osa kaikkien yritysten strategista ajattelua ja varautumista.

Venäjä on Suomen suurin uhka sekä fyysisessä, että kybermaailmassa. Sen vuoksi on elintärkeää ymmärtää Venäjän kyberkapasiteetin nykytila ja kehityssuunnat.

Tervetuloa studiotilaisuuteen perjantaina 11.3. oppimaan se, mitä jokaisen yritysjohtajan tulee hybridisodankäynnistä ja kyberturvasta tietää.

Studiovieraiksemme saapuu aiheen asiantuntijat Aapo Cederberg Cyberwatch Oy:stä ja Arimo Koivisto Cipherpunks Oy:stä.

Tilaisuuteen osallistuttuasi sinulla on parempi ja tarkempi tilannekuva, mitä mahdollisesti on odotettavissa teidänkin yhtiön/vastuualueen osalta tulevaisuudessa. Ilmoittaudu mukaan nyt.

Tilaisuuden tarjoaa Ohjelmisto- ja e-business ry ja se on tarkoitettu yhdistyksen jäsenille. Yhdistyksen tilaisuuksiin voi kokeilumielessä osallistua rajoitettuja kertoja.

Asiantuntijat

Aapo Cederberg

Toimitusjohtaja @ Cyberwatch Oy

Aapo Cederberg on Cyberwatch Oy:n partneri ja yksi perustajista. Hän on kokenut kyberturvallisuusstrategi ja -analyytikko, jolla on syvä ymmärrys hybridivaikuttamisesta, kyberturvallisuuden ja hybridisodankäynnin monimutkaisuudesta, keskinäisriippuvuuksista ja uhkakuvista. Cederberg on tunnettu kyberturvallisuuden puolestapuhuja niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Hän on myös yksi ensimmäisen Suomen kyberturvallisuusstrategian kirjoittajista.

Arimo Koivisto

Yrittäjä @ Cipherpunks Oy

Arimo Koivisto on kokenut ohjelmisto- ja kyberturva-alan yrittäjä ja digitalisaatioasiantuntija. Hän on työskennellyt yli 20 vuotta eri yrityksissä ja Suomen puolustusvoimissa ja omaa laajan näkemyksen kansainvälisestä valtio- ja yritystason kyberturvasta, kentän toimijoista ja kehityskuluista. Koivisto seuraa kansainvälisesti erilaisten poliittisten motiivien ja teknologisten kyvykkyyksien nivoutumista monimutkaisiksi ja ennustamattomiksi ilmiöiksi.